Usein kysytyt kysymykset

Viimeksi päivitetty 7.3.2023

Eikö tieteellisesti tutkittu tieto ole aina ollut kaikkien saatavilla?

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat aina olleet osa vastuullista tiedettä ja tutkimusta ja sen keskeisiä arvoja. Osa tieteellisistä nykykäytännöistä on kuitenkin ristiriidassa tieteen perusolemukseen kuuluvan avoimuuden kanssa. Esimerkiksi tutkimustulosten julkaiseminen pääosin vain vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä voi edistää tutkijan uraa, vaikka vain harvalla on pääsy näihin julkaisuihin. Edelleen julkisesti rahoitetun tutkimusten tulosten tulisi olla kaikkien saatavilla.

Palaa sivun alkuun

Miten yhteiskunta hyötyy tieteen avoimuudesta? 

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän tutkijoita kuin koskaan ennen. Tutkimusta myös julkaistaan enemmän kuin koskaan ennen. Silti parannuskeinoja sairauksiin sekä ratkaisuja energiakriisiin ja ilmastonmuutokseen on maksumuurien ja muiden vanhentuneiden rakenteiden takana. Avoin tiede pyrkii tekemään tieteellisestä tiedosta kaikille avoimesti saatavaa ja uudelleenkäytettävää, jolloin tutkittu tieto leviää tehokkaammin tutkijoiden, päättäjien sekä kansalaisten keskuudessa. Tiedon avaaminen johtaa sen laajempaan käyttöön ja sitä myötä innovaatioihin, hyvinvointiin ja kasvuun, sillä tieteelliset tutkimusmenetelmät kehittyvät ja laajenevat nopeasti uusille aloille, kun ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja kehitettävissä.

Palaa sivun alkuun

Mitä tieteen ja tutkimuksen avoimuus tarkoittaa käytännössä?

Avoin tiede ja tutkimus pyrkii koko tutkimuskulttuurin muutosprosessiin. Sen lähtökohtana voidaan pitää tutkimustuotosten mahdollisimman avointa saatavuutta, joka mahdollistetaan antamalla tuotoksille avoimuutta tukeva lisenssi. Laajemmin tieteen ja tutkimukseen avaaminen liittyy esimerkiksi avoimempaan ja läpinäkyvämpään tutkimuksen arviointiin sekä muun yhteiskunnan osallistamiseen tutkimuksen tekoon kansalaistieteessä ja yritysyhteistyössä. Keskustelu siitä, mitä avoin tiede ja tutkimus kattaa, on jatkuvassa kehityksessä.

Palaa sivun alkuun

Mitä temaattisia alueita avoimeen tieteeseen sisältyy?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa avoin tiede on jaoteltu neljään alueeseen:

Palaa sivun alkuun

Mikä on avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisten dokumenttien keskinäinen suhde?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa syntyy kolmentasoisia julkaisuja:

  1. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus linjaa kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen vision ja mission sekä kansalliset päämäärät avoimuuden neljälle osa-alueelle. Tutkimusyhteisön organisaatiot ja muut jäsenet voivat sitoutua allekirjoituksellaan julistuksen visioon ja missioon sekä kansallisten päämäärien edistämiseen.
     
  2. Julistuksen päämääriä täsmentävät kansalliset linjaukset, joita laaditaan yksi jokaiselle neljästä avoimuuden osa-alueesta. Linjaukset sisältävät koko linjaukselle yhteisiä periaatteita ja tarkempiin osa-alueisiin keskittyviä osalinjauksia. Periaatteet sanoittavat tärkeitä reunaehtoja, jotka on otettava huomioon, kun edistetään avoimuuden kansallisia päämääriä. Osalinjaukset taas sisältävät konkreettisia tavoitteita ja tavoitteita tukevia toimenpiteitä.
     
  3. Linjausten yksityiskohtia tarkentamaan ja niiden täytäntöönpanoa helpottamaan voidaan laatia kansallisia suosituksia.

Palaa sivun alkuun

Kuka edistää avointa tiedettä ja tutkimusta?

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen on koko tutkimusyhteisön asia niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

  • yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja
  • suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen
  • suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot
  • suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC
  • suomalaiset tieteelliset seurat
  • suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat
  • suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot
  • suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Suomessa avoimen tieteen kansallisesta koordinaatiosta vastaa vuodesta 2018 lähtien Tieteellisten seurain valtuuskunta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana.

Palaa sivun alkuun

Mitkä ovat keskeisiä avoimen tieteen ja tutkimuksen dokumentteja?

Keskeisiä avoimen tieteen dokumentteja on koottu tänne

Palaa sivun alkuun

Tutustu myös Kysy avoimesta tieteestä -juttusarjaan

ja auta meitä kehittämään vastauksiamme laittamalle meille palautetta.