Kansainvälisiin seurantoihin osallistuminen on vaikuttava teko. Pohdimme OKM:n kanssa, miksi seurantatiedon tuottaminen on vaikuttamista, strategiaa ja yhteiskunnallista vastuuta.
Pohdintaa seurantojen hyödyistä ja työmäärän perusteluista
Avoimen tieteen seurannat herättävät toisinaan kriittistä keskustelua ja hyvä niin. Organisaatiot pohtivat kaiken kiireen keskellä, mihin käyttää aikaansa ja energiaansa. Silloin on rationaalista kysyä: Miksi avoimen tieteen seurantoihin kannattaa käyttää aikaa? Mitä hyötyä niistä oikeastaan on – ja mitä tapahtuu, jos ei vastaa?
Seurannoilla on monta tavoitetta ja niiden vaikuttavuus jakaantuu monelle eri tasolle: kansainvälisesti, kansallisesti ja organisaatioille. AVOTT keskusteli asiasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Siellä avoimen tieteen seurantaa tarkastellaan sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Haastattelimme opetus- ja kulttuuriministeriön virkakuntaa, joilla kaikilla on ainutlaatuinen näkökulmansa avoimeen tieteeseen ja sen kansainväliseen merkitykseen.
Miten seurantoihin vastaaminen vaikuttaa konkreettisesti kansainväliseen työskentelyyn?
Avoimen tieteen kansallisen seurannan tiedot ovat osa Suomen kansainvälistä tiedonkeruuta. Organisaatioilta pyydetään tietoja keskitetysti niin, että yhden seurannan avulla voidaan vastata ajantasaisesti myös kansainvälisiin seurantoihin. Mikä vaikutus kansainvälisillä seurannoilla on ministeriön näkökulmasta?
Opetusneuvos Sami Niinimäki vastaa: ”Kansainväliset tiedonkeruut eivät ole pelkkää raportointia. Niiden avulla tuotetaan tietoa, jonka pohjalta valmistellaan EU:n ja OECD:n kaltaisissa verkostoissa muun muassa suosituksia, rahoituslinjauksia ja yhteistyömalleja.”
Jos Suomi vastaa kattavasti ja ajantasaisesti, voimme vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi tutkimuksen avoimuudesta, vastuullisuudesta ja infrastruktuureista. Tiedon avulla voidaan myös tunnistaa kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä muista maista. Luotettava tieto antaa pohjan vertailulle ja osoittaa, miten suomalainen tiede- ja korkeakoulupolitiikka sijoittuu kansainvälisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta tämä tieto tukee strategista suunnittelua ja auttaa varmistamaan, että suomalaiset ratkaisut perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.
Millä tavalla vastaukset vaikuttavat Suomen profiiliin?
Avoimuus on sekä eurooppalaisen että suomalaisen tutkimuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Seurannoilla luodaan yleiskuvaa eri maiden avoimuuden kehitysvaiheista. Asetettujen tavoitteiden seuraaminen on hyvää hallintoa – tiedetään, missä ollaan onnistuttu ja missä on vielä tehtävää. Onko saavutettu se, mitä tavoiteltiin ja mitä meidän tulisi tavoitella seuraavaksi?
Kaikki tuotettu tieto näkyy: raportit, taulukot ja visualisoinnit muovaavat kuvaa Suomesta kansainvälisissä foorumeissa. Meidät tunnetaan avoimuuden edistäjänä – ja tämän maineen ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja läpinäkyvää raportointia.
Opetusneuvos Juha Haataja toteaa: “Ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto vahvistaa Suomen uskottavuutta ja asiantuntemusta, mikä lisää luottamusta ja yhteistyöhalukkuutta muiden maiden keskuudessa.”
Jos tietoa ei tuoteta tai se on vanhentunutta, syntyy helposti virheellinen kuva tilanteesta – ja se voi ohjata myös päätöksentekoa harhaan. Luotettava tieto antaa pohjan vertailulle ja osoittaa, miten suomalainen tiede- ja korkeakoulupolitiikka sijoittuu kansainvälisesti. Se vahvistaa Suomen asemaa asiantuntevana ja vaikuttavana toimijana kansainvälisissä verkostoissa.
Miten yksittäisen organisaation vastaus vaikuttaa?
Koska tiedonkeruu vaatii usein käsityötä ja siten työaikaa, niin mitä hyötyä on siitä, että kaikki tutkimusyhteisön organisaatiot vastaavat avoimen tieteen seurantaan?
Kansainvälinen yhteistyö perustuu jaettuun ymmärrykseen. Jokainen vastaus on osa kokonaisuutta – etenkin pienemmässä maassa kuten Suomessa. Jos kaikki ajattelevat, ettei juuri heidän tietonsa vaikuta, lopputulos jää vajavaiseksi.
Opetusneuvos Juha Haataja korostaa: “Seurantatiedot auttavat tunnistamaan vahvuuksia, haasteita ja kehityssuuntia koko tutkimusjärjestelmässä. Ne tukevat niin kansallista kehittämistä kuin yksittäisten organisaatioiden strategista suunnittelua.”
Seuranta voi palvella myös organisaatioita monella tavalla. Se voi esimerkiksi auttaa hahmottamaan oman toiminnan kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Tuloksia voi hyödyntää viestinnässä, suunnittelussa tai yhteistyön rakentamisessa. Suomessa kaikki kerätty tieto on avoimesti organisaatioiden käytettävissä tiedejatutkimus.fi sivuston kautta.
AVOTT-seurannan yhteydessä kerätään myös tietoa avoimen julkaisemisen kustannuksista – se on tietoa, jota yksittäinen organisaatio voi käyttää suoraan omassa arjessaan.
Kansainvälisiin seurantoihin osallistuminen on vaikuttava teko. Se tukee Suomen profiilia, yhteistä tietopohjaa ja koko tiedeyhteisön kehittämistä.
Teksti: AVOTT sihteeristö
Kuva: Ian Mikraz UnSplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
