Tutkimusta ja kehitystyötä – avoin tiede monipuolisesti esillä informaatiotutkimuksen päivillä

Hanna Lahtinen Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Anne Kärki Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoivat ammattikorkeakoulujen tuloksista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannassa 2022. Melkein 80 % ammattikorkeakouluista sijoittui avoimuuden kahdelle ylimmälle tasolle. Esityksessä nostettiin esiin toimintakulttuuri heikoimmin menestyneenä alueena ja pohdittiin vastuullisen arvioinnin indikaattorien soveltumista ammattikorkeakoulujen rekrytointi- ja meritoitumiskriteereihin. Julkaisuissa rinnakkaistallentamisen käyttö indikaattorina nähtiin ongelmallisena. Ammattikorkeakoulut tallentavat ehdottoman enemmistön julkaisuistaan välittömästi avoimesti saataville eikä rinnakkaistallentamisella saada lisäarvoa avoimuudelle. Avoin oppiminen on ammattikorkeakoulujen vahvuus, jolla on tiivis yhteys korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden tavoitteeseen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan esityksessä mainittua aiheen syvällisempää tarkastelua laajemmassa artikkelissa.

• Hanna Lahtinen, Seliina Päällysaho, Anne Kärki. Korkeakouluyhteisö arvioi avoimuuden tasoaan. Seurantakyselyn tulokset ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä

Elina Late Tampereen yliopistosta valotti Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuonna 2022 tekemää tieteellisten seurojen jäsenkyselyä tieteellisten lehtien avoimuuden näkökulmasta. Yleisin vastaajien toive tieteellisille lehdille oli artikkelien avoin ja maksuton saatavuus. Maksuttomuus myös kirjoittajille oli myös tuotu esiin vastauksissa. Melkein puolet (49 %) toivoi tieteellisiä lehtiä julkaistavan kokonaan digitaalisessa ja lähes yhtä suuri osa (44 %) painetussa muodossa. Yli puolet luki kotimaiset tieteelliset lehdet tietokoneelta ja n. kolmannes painettuna. Muiden välineiden osuus oli pieni. Artikkeleiden sisältöön liittyvät kommentit käsittelivät artikkeleiden laatua, ymmärrettävyyttä ja yleistajuisuutta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ajantasaisuutta.

• Elina Late. Millaista avoimuutta lukijat toivovat tieteellisiltä lehdiltä? Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä

Kansalliskirjaston Liisa Näpärän esitys avasi kuulijoille, kuinka Kansalliskirjastossa on jalkautettu FAIR-periaatteita käytännön tekemiseksi. FAIR-periaatteet, löydettävä (findable), saavutettava (accessible), yhteentoimiva (interoperable) ja uudelleenkäytettävä (re-usable), on totuttu liittämään digitaalisessa muodossa olevaan tutkimusdataan. Yksikkökohtaisten haastatteluiden vuonna 2021 pohjalta Kansalliskirjastossa valittiin vuodelle 2022 neljä pilottiyksikköä, joissa on edistetty FAIR-periaatteiden jalkauttamista käytännön tasolle ja konkretisoitu abstrakteiksi koettuja FAIR-periaatteita. Työn lopullisena tavoitteena on konkreettinen suunnitelma FAIR-periaatteiden soveltamisesta Kansalliskirjaston datan hallintaan ottaen huomioon aineiston laatuun ja tekijänoikeuksiin liittyvät rajoitteet.

• Liisa Näpärä, Matias Frosterus. Kansalliskirjaston FAIR-työ. Periaatteista kohti käytäntöjä. Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä

Tanja Heikkilä ja Jani Nieminen Tampereen yliopiston kirjastosta kertoivat yliopistojen tutkimustietojärjestelmien hyödyntämisestä yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen mittaamisessa. Tutkimusaktiviteetteihin kuuluvat esim. konferenssiesitykset ja -osallistumiset, erilaiset jäsenyydet yhteiskunnallisissa ja akateemisissa organisaatioissa, palkinnot ja huomionosoitukset sekä medianäkyvyys. Tutkimusaktiviteetteja oli vuosina 2019–2021 kirjattu tutkimustietojärjestelmään 17 301 kappaletta, mikä on enemmän kuin julkaisuja, 14 593 kappaletta. Esityksessä tarkasteltiin myös tieteenalakohtaisia eroja tutkimusaktiviteeteissä ja julkaisuissa. Samalla kuitenkin tuotiin esiin kirjauksiin liittyviä erilaisia kehittämistarpeita sekä todettiin dataan liittyviä rajoitteita.

• Tanja Heikkilä, Jani Nieminen. Yliopistojen tutkimustietojärjestelmät ja yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen mittaaminen. Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä.

Oulun yliopiston Heidi Enwald vei kuulijat kaupunkisuunnittelun maailmaan. Esitys liittyi Oulun yliopiston laajaan RECIPE-hankkeeseen, jossa oli saatu mielenkiintoista uutta tietoa avoimesta datasta ja tietovarannoista. Tarkastelussa nostettiin esiin tieto hyvinvoinnin ja ympäristön välisistä yhteyksistä ja siitä, miten aiheeseen liittyvä avoin data saadaan käyttöön kaupunkiympäristöjä suunniteltaessa. Lisäksi tuotiin esiin datan avaamisen hyötyjä myös kaupungin ulkopuolisille käyttäjille. Vuorovaikutuksen tarve oli korostunut hankkeen järjestämässä työpajassa.

• Heidi Enwald, Anna-Maija Multas, Anna Suorsa. Tiedon käyttö kaupunkisuunnittelun työprosesseissa – avoin data ja avoin mieli. Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä

Ashraf Maleki Turun yliopistosta tarkasteli esityksessään Overtonin ja Altmetric.comin välisiä eroja tutkimusjulkaisujen näkymisessä tietolähteinä suomalaisissa poliittisissa linjauksissa. Tutkimuksessa oli tarkasteltu 18 yliopiston ja tutkimuslaitoksen julkaisujen siteeraamista sosiaalitieteissä. Overtonin mukaan 39 prosenttia tarkastelluista julkaisuista oli siteerattu linjauksissa, Altmetric.comin mukaan 9 prosenttia. Vaikka Overtonista löytyi huomattavasti suurempi osa suomen- ja ruotsinkielisistä julkaisuista, Altmetric.comissa oli myös vain siellä tunnistettuja siteerauksia. Tutkijat suosittelivat siksi molempien tietolähteiden käyttöä mahdollisimman luotettavan siteeraustiedon saamiseksi, vaikka Overtonin kattavuus oli selvästi laajempi.

• Ashraf Maleki, Kim Holmberg. Comparing coverage of policy citations to scientific publications in Overton and Altmetric.com. Case study of Finnish research organizations in Social Science. Linkki abstraktiin Informaatiotutkimus-lehdessä

Kuva F. Velcker - Tampere, juillet 2005 (CC BY-SA 3.0)