Yhteiskunnallinen vaikuttavuus avoimuuden keskiössä Brysselissä

ROSiE (Responsible Open Science in Europe) -hanke päättyi juhlallisesti, kun sen lopputapahtuma ‘STOA Academic Freedom Roundtable ‘Research integrity in Open Science for Europe’’ pidettiin 21.2.2024 Brysselissä.

Tapahtuman järjestämisen korkean tason puitteissa mahdollisti Euroopan parlamentin STOA paneeli (Panel for the Future of Science and Technology). Tallenne on katsottavissa Euroopan parlamentin sivuilla, ja tapahtuman ohjelma ja puhujat löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Paluu avoimuuden juurille

Paikan päälle oli tullut hankkeen jäsenten ja sidosryhmäläisten lisäksi runsaasti myös muita vastuullisesta avoimesta tieteestä kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuus strimattiin suorana verkkoon, joten sitä oli mahdollista seurata myös etänä.

Tilaisuuden sekä avasi että päätti Euroopan parlamentin jäsen ja STOA-paneelin varapuheenjohtaja Ivars Ijabs.

Tapahtuman pääpuhujaksi oli kutsuttu professori Frank Miedema, joka on tunnettu avoimen tieteen asiantuntija. Miedema on kirjoittanut muun muassa kirjan “Open Science: the Very Idea” (2021). Puheenvuorossaan Miedema peräänkuulutti palaamista avoimuuden juurille ja perimmäisiin kysymyksiin: Avointa tiedettä tehdään, jotta tieteellä olisi suurempi yhteiskunnallinen vaikutus. 

Miedema muisteli omaa akateemista historiaansa 1970-luvun lääketieteessä, jossa HIV-potilaat olivat julkaisumääriä enemmän kiinnostuneita siitä, kuinka tutkimus voisi heitä auttaa. “Science for the cure, not the career” ei käänny suomeksi menettämättä leijonanosaa iskevyydestään, mutta kuvaa osuvasti Miedeman tieteen edistämisen polulle ajanutta huolta siitä, mitä liika julkaisuihin keskittyminen yhteiskunnallisen vaikuttamisen kustannuksella voi tarkoittaa.

Paneeleissa käsittelyssä suuret kysymykset ja käytännön ratkaisut

Tilaisuuden ensimmäisessä paneelissa teemana olivat avoimeen tieteeseen liittyvät haasteet. Elizabeth Gadd, joka on vastuullista tutkijanarviointia edistävän CoARAn (Coalition for Advancing Research Assessment) ohjausryhmän varapuheenjohtaja, hahmotti puheenvuorossaan arvioinnin ja avoimen tieteen välistä vuorovaikutusta: pelkkä avoimuuden mittaaminen osana huippuosaamista ei kannusta rakentavampaan tutkimuskulttuuriin.

Vastuullisena etenemistapana Gadd esitteli INORMS-verkoston kehittämää SCOPE-arviointimallia, jonka keskiössä on kolme periaatetta: arvioi vain kun se on tarpeen, osallista arvioitava periaatteella “ei mitään minusta ilman minua” ja hyödynnä arvioinnin asiantuntijoita.

Avoimen tieteen koordinaation pääsihteerinä toiminut Henriikka Mustajoki muistutti avoimen tieteen syvemmistä juurista, jotka voidaan jäljittää aina ihmisoikeuksien julistukseen asti. Mustajoki huomautti, että eriarvoisuuksia on kaikkialla, myös tutkijoiden välillä. Tutkijoiden välinen eriarvoisuus peilaa laajempia, yhteiskunnallisia eriarvoisuuksia. Esimerkiksi naispuoliset ja muunsukupuoliset tutkijat kohtaavat todennäköisemmin häirintää ja vihapuhetta. Lisäksi Marcel Bogers puhui innovaatioista ja avoimuudesta yrityspuolen kontekstissa. Haasteena hän näki esimerkiksi oman konsernin ulkopuolelta tulevien ideoiden hyödyntämisen.

Päivän toisen paneelin avasi ROSiE-hankkeen koordinaattori Rose Bernabe. Avauspuheenvuorossaan Bernabe muistutti muun muassa määritelmien tärkeydestä. Esimerkiksi EU:lla ei vielä ole akateemisen vapauden määritelmää.

Paneeli keskittyi akateemisen vapauden teeman käsittelyn lisäksi myös ROSiE-hankkeen konkreettisiin tuotoksiin, kuten vastuullisen avoimen tieteen ohjeisiin. Vastuullinen avoin tiede nähtiin merkittävänä akateemista vapautta edistävänä tekijänä. ROSiEn kehittämien vastuullisen avoimen tieteen ohjeiden (ROSiE General Guidelines on Responsible Open Science, englanniksi) toivottiin toimivan yhtenä vastuullisen avoimen tieteen viitekehyksistä. 

Olivier le Gall pohti puheenvuorossaan teknisten ratkaisujen, esimerkiksi tekoälyn, tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, ja muistutti, ettei tekninen kehitys ratkaise poliittisia kysymyksiä. Signe Mezinska keskittyi puheenvuorossaan muun muassa avoimen tieteen kustannuksiin ja eri maiden tutkijoiden erilaisiin mahdollisuuksiin avoimen tieteen toteuttamiseen. Eroja on myös pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi nuoremmilla tutkijoilla on usein käytössään hyvin erilaiset taloudelliset resurssit avoimeen julkaisemisen kustannusten kattamiseen kuin varttuneemmilla tutkijoilla. 

Kadri Simm nosti esille avoimen tieteen filosofisia perusteita ja erilaisia koulukuntia. Kaikkia mahdollisia tavoitteita harvoin pystytään edistämään yhtä aikaa yhtä voimakkaasti, vaan niiden välillä on tehtävä valintoja. Simm on omassa opetustyössään havainnut, että nuoremmalle tutkijasukupolvelle esimerkiksi avoimen tieteen eettiset kysymykset tuntuvat olevan itsestään selvä osa tutkimustyötä, sillä he ovat tottuneet ottamaan ne huomioon jo uransa alusta asti.

• Kaikki ROSiE-hankkeen tuotokset löytyvät hankkeen verkkosivuilta (englanniksi) sekä hankkeen Zenodo-tilasta (englanniksi).

Teksti: AVOTT-sihteeristö

Kuvat: Pääkuva Guillaume Périgois / Unsplash, muut kuvat Elina Koivisto, TSV.