Euroopan komissio tukee tutkijoiden liikkuvuutta ja vastuullista arviointia

7.10.2020
Eurooppalaisen tutkimusalueen piirretty kuvituskuva, jossa teksti ERA, tutkijoita, majakka ja avainsanoja.

Euroopan komissio lupaa julkaista vuoden 2024 loppuun mennessä tutkijoiden uraa tukevan työkalupaketin Eurooppalainen tutkimusalue –konseptissa.

Euroopan komission uusi Eurooppalainen tutkimusalue (ERA, European Research Area) – dokumentti ”A new ERA for Research and Innovation” (englanniksi) julkaistiin 30.9.2020. Komissio lanseerasi ERA-konseptin (englanniksi) vuonna 2000 tavoitteenaan edistää eurooppalaisen tutkimuskentän aiempaa suurempaa yhtenäisyyttä.

Juuri julkaistussa dokumentissa käsitellään myös tutkijanarvioinnin nykytilaa ja tulevaisuutta. Dokumentissa todetaan, että tutkijanarviointi perustuu edelleen laajasti kvantitatiivisten tulosten suosimiseen kvalitatiivisen arvioinnin jäädessä sivuosaan, ja että esimerkiksi tieteen avoimuuteen, yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät ansiot jäävät usein palkitsematta. Näihin ansioihin liittyviä kannustinjärjestelmiä tulisikin kehittää.

Aiheesta on keskusteltu jo pitkään. Esimerkiksi DORA-julistus (San Francisco Declaration on Research Assessment) vuodelta 2012 tähdentää, ettei lehtien vaikuttavuuskerroin (Journal Impact Factor) sovellu yksittäisten tutkimusten tai tutkijoiden arviointiin. Vuonna 2015 julkaistu "The Leiden manifesto” (englanniksi) ehdottaa kymmentä periaatetta tutkimuksen arviointiin, ja tuoreimpana tänä vuonna ilmestynyt ”The Hong Kong Principles” (englanniksi) korostaa muun muassa luotettavuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä.

Uudistuksen tarve selvä, käytännön toimia kaivataan

ERA-dokumentin mukaan nämä julistukset ja periaatteet ovat tuoneet tutkimuksen arvioinnin uudistuksen tarpeen esille, mutta käytännön teot uudistuksen aikaansaamisessa ovat vielä työn alla.

Tutkijoiden arviointi vaikuttaa esimerkiksi rekrytointi- ja rahoituspäätöksiin. Dokumentissa todetaankin, että rekrytointiprosesseissa on usein kansallisia tai instituutiotason erityispiirteitä, ja esimerkiksi arviointipaneeleiden koostumukseen, valintakriteereiden läpinäkyvyyteen ja valituskäytäntöihin kaivattaisiin selkeitä toimintamalleja.

Dokumentissa huomautetaan myös, että tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa on epätasaista, joidenkin maiden hyötyessä liikkuvuudesta muita enemmän. Liikkuvuus ei aina ole myöskään omavalintaista, vaan esimerkiksi kotimaan työ- ja rahoitustilanne voi pakottaa tutkijan vaihtamaan maata vastoin tahtoaan.

Edistääkseen tutkijoiden vastuullista arviointia ja liikkuvuutta komissio lupaa julkaista vuoden 2024 loppuun mennessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkijoiden uraa tukevan työkalupaketin. Pakettiin kuuluu muun muassa viitekehys tutkijoiden pätevyyteen liittyen sekä liikkuvuussuunnitelma edistämään vaihtoa akateemisen ja yritysmaailman välillä.

Toimintaa Suomessa

Suomessa tutkijan vastuullinen arviointi on myös ollut viime aikoina paljon esillä. Tieteellisten seurain valtuuskunnan asettama laajapohjainen työryhmä on julkaissut tänä vuonna kansallisen suosituksen vastuullisesta tutkijanarvioinnista (PDF). Suosituksessa korostetaan muun muassa tutkijan tehtävien monimuotoisuuden ja avoimen tieteen huomioimista tutkijan arvioinnissa, sekä arviointiprosessin vastuullisuutta.

Syyskuussa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa alkanut EOSC Co-Creation-hanke taas kartoittaa, millaisia kannustimia tutkijoiden julkaisu- ja muut meriittitiedot tällä hetkellä arviointi- ja rahoitusjärjestelmissä luovat FAIR-datan tuottamiselle. Samalla hanke tarkastelee arvioinnissa käytettävien aineistojen nykykäytäntöjä FAIR-periaatteiden ja vastuullisen arvioinnin näkökulmasta. Nykytilan kartoituksen jälkeen hanke tuottaa tulevaisuuden vision FAIR-datan roolista arvioinnista ja arvioinnissa käytettävän datan FAIR-ominaisuuksista.

Kuva: EU

Sinua saattaisi kiinnostaa myös