Avoin tiede ja tutkimuksen kaupallistaminen tuntuvat täysin vastakkaisilta pyrkimyksiltä. Ovatko ne sitä oikeasti?
Kysymys avoimen tieteen ja teollisoikeuksien (patenttien, tavaramerkkien jne.) suhteesta nousee esiin erityisesti, kun tutkimuksen tuloksia kaupallistetaan esimerkiksi yritysyhteistyössä. Ymmärrettävästi yritykset harvemmin tekevät tutkimusyhteisyötä vain hyväntahtoisuuttaan, vaan odottavat saavansa jotain mielekästä hyödynnettävää omaan toimintaansa. Usein yritysten odottama hyöty on oikeus tai jopa yksinoikeus tutkimustiedon kaupalliseen hyödyntämiseen, esimerkiksi juuri patenttien muodossa.
Avoimen tieteen perusajatuksena taas on, että tutkimusperustaisen tiedon pitäisi päästä leviämään mahdollisimman laajalle ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tämän ajatuksen kannalta saattaa tuntua hämmentävältä, että tiedon soveltamista rajoitettaisiin. Etenkin COVID-pandemian myötä on esitetty yhä enemmän kysymyksiä, ovatko patentit esteenä esimerkiksi lääketieteellisten innovaatioiden täysimääräiselle ja reilulle hyödyntämiselle.
Yritykset tutkimuksen tukena
Näennäisestä vastakkaisuudesta huolimatta avoimen tieteen tavoitteet eivät välttämättä ole ristiriidassa yritysyhteistyön kanssa. Avoimen tieteen yhtenä tavoitteena on nimenomaan synnyttää kaikenlaista positiivista yhteiskunnallista toimintaa tutkimustiedon avaamisen avulla. Uusien innovaatioiden taloudellinen hyödyntäminen ja yritystoiminnan edistäminen on yksi tieteen ja tutkimuksen avaamisen toivottava seuraus.
Lisäksi yritysyhteistyöstä voi olla hyötyä myös tutkimusta vauhdittavana tekijänä. Yhteistyö voi tarjota tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille lisää resursseja tutkimuksen tekemiseen ja näin jouduttaa sen etenemistä. Rajalliseksi ajaksi annettu yksinoikeus hyödyntää yhteiskunnallisesti merkittävää innovaatiota voi monessa tapauksessa olla hyvä vaihtoehto sille, että innovaatio tehtäisiin vasta pitkän ajan jälkeen, jos ollenkaan.
Yritysyhteistyö ja tutkimustiedon leviäminen
Ainakaan periaatteellisella tasolla teollisoikeudet, kuten patentit, eivät estä avoimen tieteen pyrkimyksiä tutkimustiedon avaamiseksi ja levittämiseksi. Patentit toki rajoittavat tutkimuksesta syntyvien innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä, mutta eivät puutu innovaatiota kuvaavien tutkimusjulkaisujen levittämiseen. Itse asiassa patentissa kuvatun innovaation kuvaus on jo julkista tietoa. Lisäksi on hyvä huomata, että patentoitua innovaatiota saa käyttää tieteellisessä tutkimuksessa. (Niklas Bruun: Tutkimuksen julkisuus ja patenttilainsäädäntö)
Käytännössä patentin hakeminen saattaa hidastaa tutkimustuotosten julkaisuprosesseja. Patentin saaminen nimittäin edellyttää, että patentoitava innovaatio on uusi eikä esimerkiksi jo jossain tutkimusjulkaisussa kuvattu. Jos siis patenttia innovaatiolle halutaan hakea, on tutkimuksen julkaisemista joskus viivytettävä. Yritysyhteistyö saattaa muutenkin vaatia viiveitä tai rajoituksia tutkimustuotosten avaamiseen. Esimerkiksi yrityksen tarjoamissa tai sen kanssa yhteistyössä tuotetuissa tutkimusaineistoissa saattaa olla liiketoiminnan kannalta tärkeitä tietoja, joita yritys ei ainakaan heti halua antaa kaikkien käyttöön.
Yritysyhteistyössä erityisen tärkeää onkin muistaa, että tutkimustuotosten olisi hyvä olla niin avoimia kuin mahdollista, mutta niin suojattuja kuin tarpeellista. Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden on hyvä sopia mahdollisimman varhain yhteistyökumppaneina toimivien yritysten kanssa, mitä tutkimustuotoksia voidaan avata ja mitä on tarpeen suojata. Samalla on hyvä neuvotella tutkimuksen julkaisemiseen ja avaamiseen sekä tutkimuksesta mahdollisesti syntyviin patentteihin liittyvistä käytännöistä ja aikatauluista.
Avoimempaan innovointiin
Yritysyhteistyössäkin tutkijan ja tutkimusorganisaation on hyvä muistaa vastuullisen tieteen ja tutkimuksen periaatteet. Yritys ei välttämättä tiedä esimerkiksi, miten tutkimusta tehdään eettisesti, ja on tutkimusosapuolen tehtävä huolehtia, että tutkimusetiikasta ei yritysyhteistyössäkään jousteta.
Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on myös mahdollisuus ajaa epäsuoremmin vastuullisen tieteen ja tutkimuksen ihanteita yritysyhteistyössä. Tutkimusosapuoli voi esimerkiksi kannustaa yritystä avaamaan edes osan patenteistaan ja muista teollisoikeuksista yleisempään käyttöön. Yritys itse nimittäin ei välttämättä pysty hyödyntämään niitä kaikkia tehokkaasti, vaikka useamman toimijan yhteistyöllä ne saattaisivat olla pohja uusille hyödyllisille innovaatioille. Esimerkiksi patenttien avoimempi jakaminen voi näin synnyttää hedelmällisiä kumppanuuksia, jotka palvelevat tutkimusta, yritystoimintaa ja laajempaa yhteiskuntaa.
Lähteet:
- Niklas Bruun: Tutkimuksen julkisuus ja patenttilainsäädäntö
Aineettomien oikeuksen uutissarjan aiemmat osat
Teksti: Ilmari Jauhiainen (TSV)
Kuva: Jingming Pan, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
