Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin 2024–2030 julkaisua juhlistettiin Tieteiden talolla 19.3.2024.
Kaksivuotinen viitearkkitehtuurityöryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuussa 2024 kun Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030 julkaistiin juhlavissa merkeissä Tieteiden talolla järjestetyssä hybriditilaisuudessa 19.3.2024. Viitearkkitehtuuri antaa kokonaiskuvan avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisesta tavoitetilasta 2030 sekä arvioi kokonaisuuden nykytilaa.
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024-2030
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024-2030 pähkinänkuoressa
Suurin osa yleisöstä seurasi tapahtumaa verkon välityksellä ja työryhmän jäsenistä, tapahtuman puhujista sekä muutamasta muusta innokkaasta koostuva seurue oli saapunut paikan päälle nauttimaan tarjoiluista ja tunnelmasta.
Työryhmän toisen puheenjohtajan Susanna Nykyrin (TAU) tervetulotoivotusten ja kiitosten jälkeen siirryttiin suoraan asiaan, kun ryhmän sihteeri Ilmari Jauhiainen (TSV) esitteli viitearkkitehtuuridokumentin sisältöä ja rakennetta, jonka pääkohdat tulivat kuulijoille näin tutuiksi. Erityisesti kannustettiin tutustumaan toimenpidetiivistelmään, joka kokoaa avoimen tieteen toteutumiselle keskeisimmät kehityskohteet. Myös arkkitehtuurin hyöty linjausten meneillään olevassa päivitystyössä nostettiin esiin.
Työryhmän puheenjohtajilla Jukka “Jups” Heikkilällä ja Susanna Nykyrillä oli hymy herkässä julkaisutilaisuudessa. Kuva TSV.
Tämän jälkeen kuultiin kuusi kommenttipuheenvuoroa, jotka valottivat monipuolisesti viitearkkitehtuuria eri näkökulmista. Työryhmän toinen puheenjohtaja Jukka Heikkilä (Professoriliitto) näki viitearkkitehtuurin välttämättömänä yhtäältä uusien eurooppalaisten säännösten toteuttamiselle, toisaalta yleisemmälle digitalisaatiokehitykselle, joka väistämättä pakottaa pohtimaan toiminnan järkevää organisointia.
Koulutusjohtaja Juha Kontio (Turku AMK) pohti viitearkkitehtuurin hyötyjä ammattikorkeakouluille. Viitearkkitehtuuriin on mahdollista verrata omia palveluita, mikä auttaa tunnistamaan oman ammattikorkeakoulun vahvuuksia sekä panostusten kohteita tulevaisuudessa. Toinen soveltamisalue on toiminnan uudistamisen mahdollisuudet ja kolmas käytännönläheinen hyödyntäminen avoimen tieteen ja tutkimuksen koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
Viitearkkitehtuurien viemää
Seuraavat kolme kommenttipuheenvuoroa keskittyivät viitearkkitehtuurin tarkasteluun muiden arkkitehtuurien näkökulmasta. CSC:n Eeva Nyrövaara esitteli parhaillaan käynnissä olevaa datanhallinnan viitearkkitehtuurityötä, joka on kolmas tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuureista AVOTTin ja TiLan, tieteellisen laskennan, rinnalla. Näillä kolmella kokonaisuudella on omien vastuukokonaisuuksiensa lisäksi yhteisiä alueita, jonka ytimen muodostavat tutkimusprosessi ja sen tuki, yhteiset palvelut ja jaetut infrastruktuurit sekä johtaminen. Yhdessä tämä kokonaisuus luo pohjan tutkimuksen digitaaliselle transformaatiolle.
Viitearkkitehtuuriveteraaniksi itsensä pilke silmäkulmassa esitellyt Virve Peltoniemi (TAMK) tarkasteli viitearkkitehtuuria erityisesti OPI-viitearkkitehtuuriin vertaillen, jonka jälkeen Mark van de Sanden, järjestelmäarkkitehti alankomaiden koulutuksen ja tutkimuksen ICT-yhteistyöjärjestö SURF:issa, painotti AVOTT-arkkitehtuurin kansainvälisiä ulottuvuuksia. Perusperiaatteet ovat samat eri maissa ja eri tutkimusyhteisöissä, mutta painopisteet ja rakenteet voivat olle hyvinkin erilaisia. Tärkeää olisi löytää tapa käsitellä viitearkkitehtuureja laajemmassa kontekstissa kansainvälisellä tasolla.
Myös kirjastoissa toivotaan arkkitehtuurin jalkautumista
Lopuksi Kansalliskirjaston Matias Frosterus toivoi, että AVOTT-arkkitehtuurista tulee aito työkalu, jota todellakin hyödynnetään. Avoimuus ei tarkoita pelkkää avointa saatavuutta, vaan myös niitä asioita, joita avoin saatavuus edistää: toistettavuus, luotettavuus, uudelleenhyödyntäminen, jatkojalostaminen. Viitearkkitehtuuri voi toimia turvaverkkona kun avoimuuden kehitystä mitataan, koska se tarjoaa laajemman kontekstin mitattaville asioille ja mahdollisuuden välttää sudenkuoppia. Lisäksi viitearkkitehtuurista voi olla apua nopeasti kehittyvän tekoälykentän muotoutumisessa. 2030 tulee äkkiä.
Teksti ja kuvat: TSV
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
