Nuoret kiinnostuvat tieteestä, kun sitä tarjoillaan nuorille sopivalla tavalla. Kope-hanke työstää avoimesti julkaistuista tieteellisistä artikkeleista oppimateriaaleja kouluille.
Ongelma tuntui koskettavan koko suomalaista koululaitosta. Kouluista puuttui ajantasaista, tutkittua tietoa monista tärkeistä puheenaiheista, vaikka tiedon vähyydestä kouluja ei voinutkaan syyttää. Opettajilla ei ollut rahkeita irrottaa työpäivästään tunteja ajankohtaisen tiedon etsintään. Millaisista lähteistä luotettavaa tietoa kannattaisi ylipäätään etsiä?
Sekin tiedettiin, että nuoret lukivat uutisia ja etsivät tietoa enenevästi sosiaalisen median alustoilta. Opetuksen ammattilaisia mietitytti, millaiset valmiudet nuorilla oli tiedon arvioinnissa. Osasivatko he erottaa mielipiteen tutkitusta tiedosta? Entä miten nuoret saisi kiinnostumaan tieteestä?
Tieteen, taiteen ja tutkimuksen välimaastossa toimivalla yhdistyksellä Allegra Lab Helsingillä oli opettajien pulmaan ratkaisu. Se valmistaisi yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten käyttöön yleistajuisiin tieteellisiin artikkeleihin pohjaavaa oppimateriaalia, jota opettajat voisivat hyödyntää harkintansa mukaan. Aineisto vahvistaisi nuorten monilukutaitoa. Taidoista olisi etua kirjoitetun, puhutun ja kuvallisen uutisvirran parissa surffatessa.
Vuonna 2022 päivänvalon näki Kehittäjäopettaja- eli Kope-hankkeen pilotti. Vuonna 2024 hanke oli täydessä vauhdissa ja ensimmäiset oppimateriaalit valmistuivat oppilaitosten käyttöön.
Tieteellisten artikkeleiden monet versiot
Kope-hanke rakentuu suomalaisessa tiedemediassa ilmestyneiden yleistajuisten tieteellisten artikkelien varaan. Tekstit ovat avoimesti saatavilla tiedejulkaisuissa, jotka löytyvät Allegra Lab Helsingin ylläpitämältä Tutkitusti-sivustolta. Yhteen paikkaan on koottu parisenkymmentä avointa tiedejulkaisua kenen tahansa vapaaseen käyttöön. Humanistisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää tiedonjanoaan voi tyydyttää muun muassa AntroBlogin, Politiikka-lehden ja maantieteeseen ja ympäristötutkimukseen keskittyvän Versus-julkaisun seurassa.
– Kope-hanke pyörii periaatteessa kokonaan avoimen tieteen ympärillä, kertoo hankkeen pedagoginen asiantuntija Linnea Vuori.
Kope-hanke auttaa nuoria arvioimaan kriittisesti erilaisia tekstejä, kertoo pedagoginen asiantuntija Linnea Vuori Helsingin yliopiston Metsätalossa, jossa hän aikanaan opiskeli. Kuva: Liisa Takala.
Hankkeen pilottivaiheessa kymmenkunta opettajaa kokeili tieteellisten artikkelien soveltuvuutta opetukseen. Kiinnostus tutkitun tiedon hyödyntämiseen oli kova, mutta tieteellinen kieli ylitti yläkoululaisten valmiudet.
Jotain piti tehdä.
Linnea Vuori sai tehtäväkseen työstää artikkeleista kolme eritasoista tekstiversiota. Ensimmäinen on artikkelin alkuperäinen muoto, joka löytyy tiedejulkaisussa sellaisenaan. Toinen on hieman lyhennetty ja selkeytetty versio. Vaikeita sanoja on korvattu helpommilla ja lauserakenteita kevennetty. Kolmas versio lähestyy jo selkokieltä sanaselityksineen.
– Kolmas versio on suunnattu erityisesti yläkoululaisille mutta myös suomea toisena kielenään opiskeleville. Sanaselitykset voivat olla uusia käsitteitä, kuten ilmastonmuutos tai stereotypia, tai arkipuheessa harvoin vastaan tulevia sanoja, kuten menestys, joka on suomea ensikielenään puhuville selvä, mutta ei välttämättä suomea opiskeleville. Sanaselitykset ovat saaneet S2-nuorten kanssa toimivilta opettajilta paljon kiitosta. Google-kääntäjän tarve kuulemma vähenee.
Oppimista syvennetään teksteihin liittyvillä tehtävillä.
– Tällä tavalla tieteellisiä tekstejä saadaan tuotua ruohonjuuritasolle ja lähelle nuoria. Tutkittuun tietoon voi tutustua, vaikka ei vielä hallitsisi kaikkia käsitteitä tai tieteellistä tekstiä tekstilajina, Vuori perustelee.
Me olemme tutkitun tiedon ja avoimen tieteen sanansaattajia opettajille ja nuorille, sanoo Kope-hankkeen pedagoginen asiantuntija Linnea Vuori. Kuva: Liisa Takala.
Opetussuunnitelmista osviittaa
Kope-hanke on julkaissut lyhyen ajan sisällä ison määrän oppimateriaaleja eri tieteenaloilta. Materiaaleihin valituissa artikkeleissa käsitellään sekä asiasisältöjä että tieteellistä tietoa ja tekstiä. Esimerkiksi Veera Nordmanin ja Aino-Elina Kilpeläisen artikkeli Mitä lukiolaiset ajattelevat uskosta ja tiedosta ilmestyi alun perin luonnontieteen, filosofian ja teologian välisiä suhteita käsittelevässä Areiopagi-julkaisussa vuonna 2015. Kope-aineiston avulla nuori pääsee pohtimaan omaa suhdettaan tieteeseen ja uskontoon vuonna 2025. Saman artikkelin avulla voidaan tutustua myös lähdeviitteisiin ja tieteellisen tekstin rakenteeseen.
Vanhempien artikkeleiden kohdalla voidaan tarkastella lisäksi sitä, onko tieteellisiin näkemyksiin ilmaantunut eroja, ja oppia opettajan ohjauksessa, että tiede on itseään korjaavaa.
Artikkeleita valitessaan Kope ottaa huomioon opetussuunnitelmissa mainitut tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan opettajien toiveet; oppipaketit eivät ole toisin sanoen opetusta kuormittavaa ylimääräistä ekstraa.
– Yritämme valita oppimateriaalipankkiin mahdollisimman monipuolisia artikkeleita ja myös aiheita, jotka polarisoivat. Kun opettaja saa tieteellistä tietoa opetuksensa tueksi, aiheen käsittely ei mene tunnilla niin henkilökohtaiseksi, Vuori toteaa.
Runsaasti eriäviä näkemyksiä liittyy esimerkiksi identiteettiin ja suomalaisiin stereotypioihin sekä ilmastonmuutokseen. Niitä käsittelevät aineistot ovat saaneet kiitosta niin opettajilta kuin oppijoilta.
Oppilaille näkymä eri tieteenaloihin
Kope-hankkeen kylkiäisenä nuoret saavat laajasti tietoa eri tieteenaloista jo ennen jatko-opintoihin siirtymistä. Yliopistoonkin saattaa olla helpompi hakea, kun tietää, mitä kaikkea siellä voi opiskella.
Linnea Vuori opiskeli Helsingin yliopistossa maantiedettä ja espanjalaista filologiaa. Ainevalinta ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys.
– Kun ensimmäisen kerran hain yliopistoon, hain vaikka mitä, koska monet asiat kiinnostivat. Jos olisi ollut Kopen kaltaisia tekstejä, olisin tiennyt, mitä esimerkiksi antropologiaan kuuluu, hän sanoo.
Palautteen perusteella Kope-aineistoon perehtyneet nuoret ovat ottaneet tutkitun tiedon hyvin vastaan. Tiede on herättänyt heissä positiivisia mielleyhtymiä, ja he ovat oppineet tunnistamaan luotettavan tiedon elementtejä.
– Ehkä nuoret voivat käyttää samaa työkalupakkia somessakin ja tunnistaa, että tämä tyyppihän sanoo pelkkiä mielipiteitä, eihän tässä ollut mitään perusteluja.
Vuori lisäisikin tutkittua tietoa tuntuvasti juuri sosiaaliseen mediaan eli paikkoihin, joissa nuoret hengailevat.
– Sitä kautta nuoret tutustuisivat arkisyöttönä tietoon, joka tulee luotettavasta lähteestä perusteluineen. Somessa on niin paljon disinformaatiota, että on vaikea tietää, mikä on luotettavaa tietoa ja mikä ei ole.
Linnea Vuori laatii oppimateriaaleja Kope-hankkeessa. Hän muistuttaa, että jos avoimesti julkaistuja artikkeleita ei olisi, opettajat eivät pääsisi monille tiedon alkulähteille. Kuva: Liisa Takala.
Kope-aineistot ovat luotettavia ja löytyvät helposti Tutkitusti.fi -sivun osoitteesta.
Avoin tiede vaikuttaa enemmän -juttusarja esittelee tarinoita avoimen tieteen hyödyntämisestä yhteiskunnan eri aloilla.
Teksti: Helen Partti Kuvat: Liisa Takala
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
