Opinnäytetöiden avoimuus

Opinnäytetyöt saattavat koskettaa lähes jokaista avoimen tieteen koordinaatiossa toimivasta neljästä asiantuntijaryhmästä. Näin esimerkiksi aineistojen avoimuutta käsittelevät linjaukset ja suositukset joutuvat ottamaan kantaa opinnäytetöissä kerättyihin tutkimusaineistoihin. Silti opinnäytetyöt ovat ehkä selkeimmin lähinnä kahden asiantuntijaryhmän aihepiirejä. Nämä ovat julkaisujen avoimuuden ja oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmät.

Opinnäytetyöt osana julkaisujen avoimuutta

Opinnäytetyöt ovat julkaisuja, siksi tuntuisi luontevalta ajatella, että opinnäytetöiden avoimuutta käsitellään julkaisujen avoimuuden yhteydessä. Tämän ratkaisun puolesta puhuu myös se, että monessa korkeakoulussa opinnäytetöiden ja esimerkiksi tutkimusartikkelien avaamisen palvelut ovat samojen toimijoiden vastuulla.

Yksi mahdollinen lisätodiste julkaisujen avoimuuden puolesta on se että, kansallisella tasolla opinnäytetyöt ovat mukana OKM:n julkaisutiedonkeruun luokituksessa (julkaisutyyppi G), aivan kuten muut julkaisemisen avoimuudessa käsitellyt julkaisutyypit. Toisaalta julkaisutyyppiluokituksessa otetaan huomioon myös oppikirjat (sisältyvät luokkaan D5), joiden avoimuutta on kansallisessa linjauskehikossa käsitelty osana oppimateriaalien ja siis oppimisen avoimuutta.

On myös hyvä muistaa, että julkaisemisen avoimuuden asiantuntijaryhmä käsittelee nimenomaan tutkimusjulkaisemista. Opinnäytteiden kohdalla väitöskirjat on melko helppo lukea myös tutkimusjulkaisuiksi, olivatpa ne sitten tutkimusartikkelien kokoelmia, monografioita tai taiteen tutkimuksessa monimediaisia tutkimusjulkaisuja. Toisaalta ei ole niin selvää, ovatko esimerkiksi kandidaatintyöt jo tutkimusjulkaisuja.

Opinnäytetyöt osana oppimisen avoimuutta

Jos opinnäytetyö ei ole väitöskirja, sen tekijä ei pääsääntöisesti ole tutkija, vaan opiskelija. Opinnäytteiden avaamisen voisi tältä kannalta nähdä yhtenä erikoistapauksena siitä, että opiskelija avaa mitä tahansa opiskelujensa yhteydessä tuottamaansa aineistoa, esimerkiksi kurssipäiväkirjojaan tai esseitään. Opiskelijoiden tuottaman aineiston avaaminen taas on selkeästi oppimisen avoimuutta ja avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä.

Oppimisen avoimuuden puolesta puhuu myös se, että opiskelijat teoksen tekijöinä ovat hyvin erilaisia kuin tutkijat. Opiskelijoiden sidos tutkimusyhteisöön on höllempi kuin tutkijoilla. Vaikka opiskelijaa voikin siis kannustaa avaamaan omia opiskelun aikana tekemiään tuotoksia, ei heitä ehkä voi suositella tekemään niin, kuten tutkijoita suositellaan avaamaan tutkimusartikkelinsa.

Opinnäytetyöt ovat tietysti lain nojalla julkisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne samalla olisivat avoimia. Opiskelijalla onkin vapaus päättää, julkaistaanko hänen opinnäytetyönsä avoimesti vai rajatummin, jolloin opinnäyte voi olla esimerkiksi saatavilla vain tietyillä työasemilla.

Yhdessä ratkaisuun

Hyviä perusteita on siis sisällyttää opinnäytetyöt joko tutkimusjulkaisujen tai oppimisen avoimuuteen - tai kenties löydetään jokin luontainen tapa jakaa osa opinnäytetöistä (esimerkiksi väitöskirjat) tutkimusjulkaisujen avoimuuteen ja loput oppimisen avoimuuteen. Asiasta on kuitenkin syytä päättää yhdessä.

Seuraavilla avoimen tieteen syyspäivillä asiantuntijaryhmien jäsenillä onkin mahdollisuus lausua mielipiteensä, miten opinnäytteiden avoimuus olisi avoimen tieteen koordinaatiossa luokiteltava. Lopullisen päätöksen asiasta tekevät asiantuntijaryhmien puheenjohtajat yhdessä avoimen tieteen sihteeristön kanssa.

Kuva: Changbok Ko, Unsplash