Luonto on kaikille avoin ja niin ovat monet luontoaiheiset datatkin

Luonnonsuojelukohteita, lepakkoalueita, liito-oravia ja luontopolkuja. Kaupungeilla on paljon dataa luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ja monet niistä ovat myös joko kokonaan tai ainakin osittain avoimia kaikille. Keskiviikkona 30.9.2020 järjestetyssä Helsinki Loves Developers: Luonnon monimuotoisuus –virtuaalitapaamisessa esiteltiin muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lajitietokeskuksen tarjoamia avoimia luontoaiheisia datoja.

Helsinki Region Infoshare

Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu. Palvelusta löytyy pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja koko seutua koskevaa tietoa kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi.

Tietoaineistoja voi vapaasti ladata itselleen ja hyödyntää haluamallaan tavalla esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, päätöksenteossa, visualisoinnissa, sovellusten kehittämisessä tai datajournalismissa. Luontoaiheisia datoja HRI:ssa ovat muun muassa ilmanlaatumittaukset ja maisemakulttuurikartta.

Helsingin Luontotietojärjestelmä

Helsingin luonto monipuolinen. Alueella on 61 luonnonsuojelualuetta ja esimerkiksi yli 300 arvokasta kasvikohdetta ja lähes 500 arvokasta geologista kohdetta. Luontotietojärjestelmässä (LTJ) on näiden lisäksi muun muassa linnustollisesti arvokkaat kohteet, tärkeät lepakkoalueet ja arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Yleisöversioon on suodatettu tietoja luonnonsuojelusyistä, esimerkiksi joidenkin harvinaisten lajien esiintymät näkyvät vain viranomaisversiossa.

Yleisöversiossa (karttapalvelu) käyttäjä voi tarkastella valitsemiaan aineistoja erilaisten karttapohjien tai ilmakuvan päällä.

Avoin rajapinta (WFS ja WMS) on julkaistu 17.9.2020 lisenssillä CC BY 4.0 ja se sisältää valtaosan yleisöversion tiedoista. LTJ REST rajapinnan kehitysversio on testattavissa, ja rajapinta julkaistaan api.hel.fi:n kautta.

Citynature.eu

Citynature.eu-sivustolla esitellään Helsingin ja Tallinnan luontokohteita viidellä eri kielellä ja upeilla kuvilla. Kohteista on tarjolla muun muassa lajisto- ja historiatietoa sekä reittiehdotuksia. Reitit ovat avointa tietoa ja ne on jaettu avoimen rajapinnan (REST) kautta esimerkiksi Retkipaikka.fi-sivustolle.

Citynature.eu-sivustosta voi lukea lisää myös Maanmittauslaitoksen Positio-lehden tuoreimmassa numerossa ilmestyneestä jutusta.

Suomen Lajitietokeskus

Suomen Lajitietokeskus on Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ylläpitämä valtakunnallinen virtuaaliorganisaatio. Lajitieto on kaikkea eliölajeihin liittyvää tietoa, kuten lajin yleisyys, taksonomia (luokittelu), havainnot (mitä, missä, milloin) ja niin edelleen. Lajitietoa on kerätty paljon, pitkään ja monien tahojen, kuten viranomaisten, tutkijoiden ja harrastajien toimesta, mutta se on ollut hajallaan ja vaikeasti saatavilla. Lajitietokeskus tekee lajitiedon saavutettavaksi kokoamalla sen yhteen, yhtenäiseen muotoon ja avoimesti käytettäväksi, jolloin data on sekä avointa että FAIR-periaatteiden mukaista.

Lajitietokeskuksessa on jo yli 37 miljoonaa havaintotietoa. Aivan kaikki data ei ole avointa, esimerkiksi suojelutieto on suoraan avointa vain viranomaisille, mutta sitäkin voi saada esimerkiksi tutkimuskäyttöön tekemällä aineistopyynnön.

Dataa saa palvelusta ulos taulukkomuodossa. Rajapinta (api.laji.fi) on beta-vaiheessa, mutta jo avoimessa käytössä.

Lajitietokeskukseen voi kuka tahansa myös ilmoittaa omia lajihavaintojaan. Keväällä suomenkielisenä ilmestynyttä iNaturalist-palvelua voi käyttää joko verkkoselaimella tai mobiilisovelluksella. Palveluun ladataan kuva (tai ääni) havainnosta. Lajin tunnistamisessa auttaa palvelun välillä hämmentävänkin hyvä tekoäly, ja lopullisen varmistuksen lajista tekevät palvelun muut käyttäjät. Myös havaintojen tunnistamisessa voi kuka tahansa olla avuksi. Koska kaikki yleistenkin lajien havainnot vaativat varmistuksen, jokainen voi omien kykyjensä mukaan auttaa havaintojen tunnistamisessa.