Osallistu ammatillisten julkaisujen avoimuuden edistämiseen! Kartoitustyöryhmä on tehnyt hyvän pohjatyön osalinjaukselle.
Ammatillisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka välittävät ammatillisen yhteisön käyttöön tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa. Näiden julkaisujen pääasiallinen kohdeyleisö koostuu alan koulutetuista ammattilaisista, jotka hyödyntävät tätä tietoa käytännön työtehtävissään. Tyypillisiin ammatillisiin julkaisukanaviin lukeutuvat paitsi ammattilehdet ja ammatilliset kirjat, myös poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat selvitykset ja raportit.
Huolimatta ammatillisten julkaisujen keskeisestä roolista niin ammattikorkeakoulusektorilla kuin yhteiskunnnallisesti, ne ovat jääneet vähälle huomiolle avoimesta julkaisemisesta linjatessa. Ammattijulkaisujen osalinjaukselle on kuitenkin tarvetta niin rinnakkaistallentamisen kuin julkaisujen avoimen saatavuuden osalta, ja linjaustyö onkin alkamassa.
Kentän kartoituksella hyvää pohjaa linjaustyölle
Linjaamista ei tarvitse aloittaa ihan tyhjästä, vaan pohjana toimii Ei-vertaisarvioitujen julkaisujen (ammattijulkaisujen) kentän kartoittaminen -työryhmän vuonna 2022 tekemä työ. Ryhmä pyrki selvittämään, onko ammatillisilla organisaatioilla sisäisiä avoimen julkaisemisen linjauksia ja missä ammatillisissa julkaisukanavissa suomalaiset asiantuntijat pääasiallisesti julkaisevat. Kartoitustyöryhmän työ päättyi kesällä 2023. Ammattijulkaisujen avoimuuden edistämistä jatkaa uusi linjaustyöryhmä, johon voi vielä liittyä tällä lomakkeella. .
Kartoitustyöryhmän vetäjä Anna-Kaarina Linna (Julkaisufoorumi) painottaa, että ammatilliset julkaisut muodostavat huomattavan osan suomalaisesta julkaisutoiminnasta. VIRTA-julkaisutietopalvelun mukaan Suomessa tuotetaan vuosittain noin 10 000 ammatillista tutkimusjulkaisua. Suomalaisten kirjoittamia, ammatilliselle yleisölle suunnattuja artikkeleita on julkaistu vuosien 2015–2022 peräti 1 249 eri lehdessä, joista 71% ovat kotimaisia.
“Ammatillisilla julkaisuilla on keskeinen rooli tieteellisen tiedon käytännön tasolle viemisessä esimerkiksi teollisuudessa, yritysmaailmassa, elinkeinotoiminnassa sekä ympäröivässä yhteiskunnassa.”
Ammattijulkaisujen ohella tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa julkaistaan yleistajuisilla julkaisukanavilla, kuten sanomalehdissä. Vuosien 2015–2022 aikana yleistajuisia artikkeleita julkaistiin yli 900 eri lehdessä.
“Työssä ei olla mahdottoman edessä”
Kartoitustyöryhmän selvityksen perusteella tutkimusorganisaatiotasolla on jo olemassa avoimen julkaisemisen käytäntöjä, vaikka yleisemmän tason linjausta ei olekaan laadittu. Joillain ammattikorkeakouluilla on esimerkiksi omia listoja, joihin on kerätty ne ammatilliset julkaisukanavat, joilta on pyydetty lupaa julkaisujen rinnakkaistallentamiseen. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä FinELibin kanssa, minkä kautta ollaan saatu selvitettyä useiden kotimaisten ammattilehtien rinnakkaistallentamis- tai avoimen julkaisemisen politiikka.
Haasteita kuitenkin riittää. Kartoitustyöryhmän työn perusteella suomalainen ammatillinen yleisö suhtautuu avoimeen julkaisemiseen pääasiassa positiivisesti, mutta kokee samalla kyseisen käytännön heille vieraaksi ja kaukaiseksi.
"Kaikki kartoitustyöryhmäläiset kokivat, että avoimen tieteen ja julkaisemisen selittäminen ammatillisten lehtien toimituskunnille oli haastavaa. Toimituskunnat eivät välttämättä esimerkiksi tiedä, kuinka he voivat toiminnallaan toteuttaa ja edistää avoimuutta.”
Miksi uuteen työryhmään kannattaa tulla mukaan, Anna-Kaarina Linna?
“Linjaustyöryhmällä on kartoitustyöryhmän tekemien tilastojen perusteella erittäin hyvät lähdökohdat. Esimerkiksi vuonna 2022 jo noin 60 % ammatillisista julkaisuista oli julkaistu avoimissa julkaisukanavissa. Työssä ei siis olla mahdottoman edessä, vaan nyt on tärkeää keskittyä tietoisuuden eteenpäin viemiseen.”
Kuinka avoimen tieteen linjaustyö toimii?
Avoimen tieteen linjausten tarkoituksena on täsmentää Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa määriteltyjä päämääriä. Linjausprosessi voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joiden suhteen voidaan edetä työryhmän päättämässä järjestyksessä: linjauksen päämäärän tähdentämiseen ja sen tehtäväkentän määrittelemiseen; linjauksen periaatteiden työstäminen; ja osalinjauksen työstäminen.
Avoimen tieteen linjaukset hyväksyy Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Ryhmän kokouksia on 6–7 vuodessa. Ohjausryhmä käsittelee myös luonnokset ennen niiden avaamista avoimille kommentoinneille. Linjaukset julkaistaan Vastuullisen tieteen julkaisusarjassa, joka on avoimesti saatavilla.
Lue lisää linjaustyöstä täältä.
Teksti: Amanda Häkkinen (TSV)
Kuva: John Schnobrich / Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
