Avoin tiede luo kilpailuetua audiobisnekseen

Siamäk Naghianilla ja Aki Mäkivirralla on ollut pitkä päivä. Sen kuluessa työtoverit ovat kuulleet saman, mikä kantautuu heidän korviinsa tuon tuosta. Ventovieraat tulevat kiittämään heitä upeasta kuuntelukokemuksesta.

Palautteenantajat tarkoittavat iisalmelaisen perheyrityksen huipputuotteita, joista kaiuttimet tunnetaan äänen ammattilaisten ja maallikoiden keskuudessa parhaiten eri puolella maailmaa. Niihin Genelecin tuoteportfolio ei suinkaan rajoitu. Palataan siihen hieman myöhemmin.

Tässä jutussa paneudumme Genelecin tiedepainotteisuuteen. Siitä toimitusjohtaja Naghian ja teknologiajohtaja Mäkivirta puhuvat Helsingissä viettämänsä seminaaripäivän päätteeksi. He syttyvät aiheelle, eikä ihme. Yrityksen koko toiminta ja bisnes on rakennettu tieteellisestä tutkimuksesta kumpuavien innovaatioiden pohjalle. Poikkeuksellista kuviossa on se, että yritys jakaa tietämystään julkaisemalla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita omilla verkkosivuillaan. Linkin takaa löytyy laaja kattaus alan kärkitutkimusta. Artikkelit syntyvät omien työntekijöiden ja heidän verkostojensa tutkijoiden kynästä.

– Me tutkimme eniten alallamme suhteessa perinteisiin kilpailijoihin. Harvoin niillä on tuotekehitystä sillä tasolla, että siitä olisi tieteellisiä julkaisuja, Naghian sanoo.

Genelec tunnetaan yrityksenä Naghianin mukaan oman alansa edelläkävijänä, mistä muun muassa avoimet tieteelliset artikkelit ovat näkyvä todiste.   

Mutta mitä hyötyä Mäkivirran, Naghianin ja kumppaneiden laatimista artikkeleista huipputeknologiayritykselle ylipäätään on? Entä hyödyntääkö pohjoissavolainen keskisuuri työnantaja itse muiden avaamaa tiedettä? Onko avoin tiede poikinut yritykselle peräti oivalluksia tai innovaatioita?

Avoimuudella ostetaan aikaa

Genelec on syntynyt tutkimus- ja tuotekehitystyön pohjalta ja nojannut tutkimukseen ja tieteeseen omassa liiketoiminnassaan jo yli 46 vuotta aina yrityksen perustamisesta lähtien. Se ei kuitenkaan valitse tietoa sen perusteella, tuleeko tieto avoimesta lähteestä vai ei. Merkityksellistä on sen sijaan se, että luotettava tieto on ylipäänsä saatavilla.

Konkreettisia esimerkkejä avoimen tieteen hyödyntämisestä on joskus vaikea paikantaa.

– Olemme yrityksenä enemmänkin antavalla kuin saavalla puolella. Julkaisemme monia artikkeleita ilman maksumuuria. Hyödynnämme itse tutkimustyössä paljon avoimen koodin ohjelmistoja, mikä on järkevää. Ohjelmistot ovat korkealaatuisia ja tarjoavat laajan valikoiman välineitä, esimerkiksi mittausvälineitä tai akustiikan puolella erilaisia mallinnuksia. Niitä voi käyttää ilman, että tarvitsisi maksaa hirveästi, Mäkivirta selventää.

Vielä muutama vuosikymmen sitten ohjelmistot olivat tähtitieteellisen kalliita, joten niitä ei kannattanut käyttää. Nyt ne ovat käytännössä kaikkien ulottuvilla, jos vain niitä osaa käyttää, Mäkivirta huomauttaa.

Monet yritykset rakentavat nykyisin omia tuotteitaan avoimen tiedon päälle ja yltävät siten hyvin korkealaatuisiin ratkaisuihin, Naghian täydentää. Genelec ei poikkea tästä linjasta.

– Nyt on avautumassa kenttä, jolla voimme soveltaa avointa tiedettä. Kaikkea ei tarvitse kehittää itse alusta lähtien. Ostamme tavallaan aikaa avoimen tieteen hyödyntämisellä, toimitusjohtaja tarkentaa.

Tiedonhakua useilta tieteenaloilta 

Kaikkea ei tosiaankaan ehdi itse tehdä, eikä kaikkea voi osata. Genelec toimii teknologian alalla, mutta seuraa kehitystä lukuisilla muilla tieteenaloilla, muun muassa aivotutkimuksessa. Tiedon etsiminen on olennainen osa liiketoimintaa.

– Tiede on kuin virta, johon liitämme omia osiamme. Emme luo tietoa nollasta. Mitä syvemmällä tieteessä olemme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on katsoa, mitkä trendit ovat pysyvämpiä. Meidän on ymmärrettävä todellisia kehitysvirtoja hype-kuvitelmien sijaan. Seuraamme ymmärryksen kehittymistä, Naghian selventää.

Palataan nyt yrityksen tuoteportfolioon. Genelec toimittaa ratkaisuja erityyppisiin kuunteluympäristöihin. Sen tuotteita käytetään radio- ja tv-työssä, musiikin ja elokuvatuotannon äänityksessä ja ammattitasoisessa äänitarkkailussa. Osaamisella on kysyntää myös yllättäviltä kuulostavilla aloilla, esimerkiksi korvaimplanttibisneksessä.

– Jos halutaan testata, miten hyvin ihminen pärjää korvaimplantin kanssa, meidän kannattaa luoda sellainen äänikenttä, joka vastaa normaalia elämää. Näiden ihmisten tärkein työkalu on kuuloaistin. Se kytkeytyy puolestaan olennaisesti aivotoimintaan. Käytännössä meidän pitäisi tietää, miten ihmisen anatomia toimii, Mäkivirta selostaa.

Tuore innovaatio viittaa samoihin aiheisiin. Genelec esitteli vastikään markkinoilla niin sanotun UNIO-ekosysteemin, jonka tavoitteena on luoda kuulokekuunteluun luonnollinen tilantuntu. Sen sijaan, että kuulokkeista tuleva ääni tuntuisi tulevan pään sisältä, se tuntuukin kantautuvan ympäröivästä tilasta.

Naghian kertoo esimerkin konserttisalista. Siellä konserttivieras voi helposti erotella orkesterin instrumenttien paikat. Perinteisillä kuulokkeilla kuunnellessa tilantuntu katoaa. Henkilökohtainen kuuntelujärjestelmä takaa sitä vastoin mahdollisimman todentuntuisen kuuntelukokemuksen.

Innovaatio liittyy paitsi ihmisen kykyyn kuulla myös epäsuorasti aivotutkimukseen. Sitä Genelec ei tee itse.

– Tiedämme kuitenkin, miten aivotutkimus liittyy omaan tekemiseemme, Mäkivirta tiivistää.

Entä millä tavoin Genelec hyödyntää innovaatioissaan avointa tiedettä?

– Meille tyypillisissä tiede- ja tutkimuskeskeisissä innovaatioissa avoin tiede on keskeisessä roolissa erityisesti innovaatioiden liikkeellepanossa, Naghian vastaa.

Avoimuus kilpailutilanteessa

Genelec toimii ankarasti kilpailulla toimialalla, mutta jakaa kilpailutilanteesta huolimatta oman tutkimuksen tuloksia muiden opiksi ja hyödyksi. Miten se vetää rajan avoimuuden ja yritystoimintaan sisältyvän salassapidon välille?

– Todella hyvä kysymys, Naghian sanoo. – Mietimme aina, mitä olemme oppineet tähän mennessä ja mitä voisimme kertoa. Meitä kiinnostaa ja motivoi se, miten me vaikutamme muuhun kehitykseen ja mikä on meidän osuutemme.

– Jakamalla tiede lisääntyy. Jakamalla olet enemmän, hän kiteyttää. Sekä toimitusjohtajan että tuotekehitysjohtajan mielestä vain tiede voi pelastaa yhteiskunnan, ja siksi tutkimustiedon pitäisi näkyä yhteiskunnassa kaikkialla.

– Moni turvautuu näennäistieteeseen tai hihasta ravisteltuun pseudotieteeseen. Asiantuntijan roolissa ajetaan tiettyjä asioita. Siitä kannattaa olla huolissaan, Naghian sanoo.

Tiedettäkin voi käyttää väärin.

Tieteen vaikuttavuutta voidaan lisätä ensinnäkin tieteestä puhumalla. Tiedettä ei kuitenkaan kannattaisi tarkastella irrallisena asiana, sillä se kytkeytyy läheisesti taiteeseen ja luovuuteen, Naghian perustelee.

Entä avoin tiede, miten siitä voisi hyötyä enemmän? Mäkivirta nostaa esiin avoimen tieteen saavutettavuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

– Keskeinen kysymys on, onko ihmisillä valmiuksia hyödyntää avointa tiedettä. Jos ei ole, hyöty jää aika pieneksi, hän toteaa.

Molemmat korostavat koulutuksen ja sivistyksen roolia ja yhteiskunnan merkitystä koulutuksen mahdollistajana. Koulutus luo tasa-arvoa tarjotessaan tietoa kaikille; koulutuksen puute kasvattaa sen sijaan epätasa-arvoa, jos tieto jää vain harvojen käyttöön.

– Meidän kannattaa olla Suomessa ja länsimaissa huolissamme kovista säästöhaluista. Säästämme opettajissa ja asioissa, jotka tukevat ihmisten mahdollisuutta sivistyä, Mäkivirta jatkaa. Jos sivistys rapautuu, tietoa ei pystytä hyödyntämään, oli se kuinka avointa tahansa.  

– Tiede on ihmiskunnan henkinen pääoma, ja siksi sen pitäisi olla kaikkien ihmisten käytettävissä, Naghian summaa.

Teksti: Helen Partti                                   Kuvat: Liisa Takala

Uusi Avoin tiede vaikuttaa enemmän -juttusarja esittelee tarinoita avoimen tieteen hyödyntämisestä yhteiskunnan eri aloilla.