Ajatushautomo avoimuuden asialla

Miten tarttua koko ihmiskuntaa koskettaviin teemoihin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja mutta joiden ymmärtäminen on keskeistä yhteiskuntien hyvinvoinnille ja kehittymiselle? Miten tietoa välitetään viranomaisten ja päättäjien käyttöön kattavasti ja luotettavasti akateemisen maailman ulkopuolelta? Entä millainen rooli avoimella tieteellä on tiedontuottamisessa?

Kysytään tätä kaikkea tieteellisen tiedon moniottelijalta Demos Helsingiltä. Vuonna 2005 perustettu ajatushautomo ei keskity arvokkaassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhassa kirjastotalossa vain kansallisiin kysymyksiin, vaan uppoutuu globaaleihin kaupunkikehityksen, vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen kaltaisten murrosprosessien tutkimiseen.

Politiikan tutkija Anna Björk työskentelee Demos Helsingissä johtavana tutkijana ja tiiminvetäjänä. Hän on pohtinut avoimen tieteen kysymyksiä pitkään.   

– Olemme projektipohjainen organisaatio, jolla ei ole yliopistojen kaltaista perusrahoitusta. Projekteista noin kolmasosa on Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita ja loput hankkeet Euroopan unionin Horisontti-ohjelmasta, Björk kertoo.

Avoimella tieteellä on Demos Helsingin toiminnassa vankka asema esimerkiksi tiedon hankkimisessa ja hyödyntämisessä. Monet hankkeet ovat niin sanottuja konsortiohankkeita, joihin kuuluu iso määrä toimijoita. Niiden soveltamat menetelmät vaihtelevat tieteenaloittain.

– Tutkimuksemme on hyvin monitieteistä ja ylitieteistä. Teemme yhteistyötä paitsi yliopistojen ja korkeakoulujen myös monien sidosryhmien kanssa. Tuotamme tietoa yhdessä heidän kanssaan.

Yhteiskunnalliset isot murrosprosessit ovat jatkuvassa liikkeessä synnyttäen uutta tietoa nopeaan tahtiin sekä tieteen sisällä että sen ulkopuolella. Oleellista on, missä tieto on saatavilla ja miten siihen pääsisi käsiksi mahdollisimman laajasti.

Demos Helsingin henkilöstöllä on monitieteisen taustansa ansiosta keinot hyödyntää eri tieteenalojen materiaaleja, Björk kertoo. Se helpottaa työskentelyä ja tiedon jakamista muille – etenkin, jos tieto on saatavilla avoimesti. Jos taas tietoa löytyy vain maksumuurien takana, sen hyöty jää vähäiseksi.

Tieteellisiä artikkeleita yksin ja yhdessä

Avoin tiede näkyy Demos Helsingin toiminnassa konkreettisimmin avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkeleiden käyttönä. Myös ajatushautomon omat tutkijat kirjoittavat tieteellisiä artikkeleita joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Kun tietoa tuotetaan, tavoitteena on jakaa se muille avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Artikkelit pyritään julkaisemaan avoimesti ja tutkimusdata mahdollisuuksien mukaan avaamaan. Aina tutkimusaineistot tai -tulokset eivät kuitenkaan päädy avoimeen käyttöön, jos esimerkiksi hankkeen yhteistyötaho ei niin halua.

Tutkimusta ja tieteellistä tietoa voi ja kannattaa jakaa ja hyödyntää myös akateemisen tutkimuksen ulkopuolella, Björk muistuttaa.

– Järjestämme tapahtumia, jotka voivat yhdistyä tutkimuksen tekemiseen. Osa meistä käy opettamassa. Minä olen esimerkiksi kertonut harjoittelijoillemme ja opiskelijoille, miten oma tutkimusalani politiikan tutkimus taipuu hankkeisiin, joissa tuotetaan tietoa ministeriöille tai päätöksenteon tukemiseksi, yhteiskuntatieteiden tohtori havainnollistaa.

Ennen Demos Helsinkiä Björk edisti avointa tiedettä muun muassa koordinoidessaan avoimen julkaisemisen uudistamista Valtiotieteellisessä yhdistyksessä.

Parikymmentä tutkimushanketta vuonna 2025

Demos Helsingissä avoin tiede tulee vastaan toistuvasti Björkin perustyössä myös hankerahoitushakemusten laadinnassa. Hakuohjeissa kannustetaan datan avaamiseen ja avoimeen julkaisemiseen, mikä saa vahvaa vastakaikua ajatushautomon omasta toimintaeetoksesta.

– Kun tieteellisiä julkaisuja tehdään, ensisijainen vaihtoehto olisi lähteä mukaan sellaisiin asioihin, jotka ovat avoimesti kaikkien saatavilla.

Monet Demos Helsingin toimeksiannot liittyvät julkisen sektorin hankkeisiin, joiden loppuraportit julkaistaan avoimesti saatavilla olevassa muodossa. Linkki valmiiseen tuotokseen löytyy tyypillisesti sekä Demos Helsingin nettisivuilta että esimerkiksi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ylläpitämältä tietokayttoon.fi-sivustolta.

Avoimuuden valttikortti on se, että kuka tahansa voi viitata siihen helposti.

– Tämä koskee myös meidän tutkimushankkeitamme. Kun voimme viitata avoimesti saatavilla olevaan tietoon, ihmiset voivat itse käydä tarkistamassa väitteemme. Kun tarkistaminen on tehty helpoksi, tietoa ja siitä tehtyjä tulkintoja on mahdollista myös haastaa.

Demos Helsinki avaa tietoa lisäksi blogiteksteissä tai laajalle yleisölle suunnatuissa ei-tieteellisissä julkaisuissa, muun muassa oppaissa, katsauksissa tai miniraporteissa. Se tekee yhteiskunnallista vuorovaikutustyötä työpajoissa ja käymällä dialogia sidosryhmien kanssa. – Jaamme ja hankimme tietoa, keräämme dataa ja tuotamme uutta tietoa, ja pyrimme myös yhdistämään sen tieteelliseen diskurssiin, Björk taustoittaa.

Demos Helsinki tuottaa tutkittua tietoa lukuisille yhteiskunnallisille aloille, joten sillä on varmaankin käsitys siitä, millainen tiede ja tutkimus vaikuttaa eniten.

– Monesti eniten vaikuttaa sellainen tutkimus, jonka joku pystyy kytkemään johonkin meneillään olevaan ilmiöön, tai sellainen, joka tuo uuden näkökulman johonkin ajassa olevaan kysymykseen.

Vuonna 2025 Demos Helsinki osallistuu pariinkymmeneen hankkeeseen. Työtä tekee noin 70 työntekijän organisaatio, jossa työskentelee kymmenisen väitellyttä tohtoria. Heidän käsissään syntyy runsaasti uutta tietoa ja todennäköisesti uusia näkökulmiakin.

– Myös meillä ajatellaan, että tiedon avoimuus edistää sen vaikuttavuutta, Björk summaa.

Teksti: Helen Partti                                       Kuvat: Liisa Takala

Avoin tiede vaikuttaa enemmän -juttusarja esittelee tarinoita avoimen tieteen hyödyntämisestä yhteiskunnan eri aloilla.