Vaikuttavuussäätiö rahoittaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän välisiä tutkimushankkeita, jotka avaavat tiedettä niin tutkijoiden, yritysten kuin julkiseen käyttöön.
Läntisessä tiedemaailmassa on yllättäviä eroja pohjoisen ja etelän maiden välillä. Se kävi ilmi Vaikuttavuussäätiön haastattelussa professori Anna Maurasen ja säätiön toimitusjohtajan Petro Poutasen kanssa. Mauranen on säätiön hallituksen jäsen.
– Länsimaat eli niin sanottu globaali pohjoinen korostaa tieteen avoimuuden merkitystä. Aloitteet ovat tulleet Euroopasta. On tyypillistä, että juuri me kannamme huolta tieteen avoimuudesta, sanoo Mauranen.
Emeritaprofessori on kuullut etelän maiden tutkijoiden joskus valittavan sitä, että heidän yliopistonsa vaativat tieteellisten artikkelien julkaisemista tieteellisissä huippulehdissä. Suomalaisessa tiedekulttuurissa tiedetään, miten rajoittavaa puuhaa se on. Siksi siihen on puututtu ja alettu edistää tieteen avoimuutta.
– Avoimuus on tutkijoiden etu mutta ennen kaikkea se on tieteen kollektiivinen etu. Tiede on hyödyllistä ihmiskunnalle ja yhteiskunnille, kun se näkyy, on avointa, julkista ja saatavilla, Mauranen perustelee.
Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön vuonna 2019 rahoittamaan tutkijoiden ja yritysten välisiä yhteistyöhankkeita. Tutkijat edustavat tutkimuksen kotimaista ja ulkomaista kärkeä. Lyhyen toimintahistoriansa aikana säätiö on tukenut kuutisenkymmentä hanketta. Tänä vuonna hankkeita toteutetaan muun muassa lääketieteen, ympäristötieteiden ja kiertotalouden aloilla.
– Yleistajuisemmalle tieteelle pitäisi luoda sopivia kanavia, joiden kautta kasvusuuntaiset yritykset voisivat laajentaa osaamistaan ja kuulla trendeistä, vaikkapa kulutuskäyttäytymisen muutoksista, sanoo professori Anna Mauranen.
Hyvä julkaisusuunnitelma vakuuttaa
Avoimen tieteen edistäminen on ollut yksi Vaikuttavuussäätiön kulmakivistä sen perustamisesta lähtien. Pyrkimyksenä on noudattaa avoimen tieteen periaatteita yhteneväisesti suomalaisten yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Koska säätiö on tekemisissä yritysmaailman kanssa, tutkimustulosten avaaminen ei ole aina suoraviivaista.
– Joissakin herkissä tutkimus- ja yritysyhteistyöhankkeissa on paljon yrityksen intressejä ja salattua tietoa, liikesalaisuuksia. Syntyy mahdollisesti erilaisia keksintöjä. Siinä kontekstissa tutkimustulosten julkaisemisessa ja avoimeksi saattamisessa täytyy ottaa huomioon eri osapuolten edut ja intressit, Poutanen perustelee.
Vaikuttavuussäätiö panostaa hakemusvaiheeseen ja pyytää tutkijalta näkemystä tulevista julkaisuista etukäteen.
– Julkaisusuunnitelman pitää olla uskottava. On aika pitkä miinus, jos selkeää suunnitelmaa ei ole, Mauranen toteaa.
Ketään ei voi määrätä julkaisemaan tuloksia avoimissa kanavissa, mutta rahoittaja voi suositella avoimuutta ja antaa ohjeita. Lopullisen valinnan tekevät tutkijat ja yritykset itse. Vaikuttavuussäätiö tukee tarvittaessa rahallisesti avointa julkaisemista.
– Voimme tosin pohtia sitä, haluammeko pitää yllä avoimen tieteen maksullisuutta ja julkaisemista omalla toiminnallamme. Tähän mennessä olemme kuitenkin kokeneet tärkeämmäksi arvoksi sen, että tutkijoille on tarjolla mahdollisimman laaja valikoima julkaisukanavia. Joskus tiedon avaamiseen tarvitaan rahoitusta esimerkiksi kirjoittajamaksujen avulla, mutta myös maksuttomia vaihtoehtoja on olemassa, Poutanen toteaa.
– Meidän rahoittamissamme yritysyhteistyöhankkeissa tutkijat tekevät tutkimusta, eivät yrityksen tuotekehitystä, sanoo Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.
Avoimia artikkeleita ja tiedon yleistajuistamista
Vaikuttavuussäätiön rahoittamat hankkeet tuottavat vertaisarvioituja artikkeleita ja konferenssiartikkeleita sekä esitelmiä lukuisilta tieteenaloilta. Monet näistä julkaisuista ovat avoimesti kaikkien saatavilla.
Millaisia muita avoimen tieteen muotoja säätiö tuottaa?
– Tuo on hyvä kysymys Vaikuttavuussäätiölle, koska tieteen avulla voi vaikuttaa monella muullakin tavalla kuin vain julkaisemalla, Mauranen toteaa.
Moni tutkija on harmitellut sitä, että tutkijan urapolku etenee lähes yksinomaan julkaisulistaa pidentämällä.
– Me emme voi puuttua yliopistojen tai tutkimuslaitosten sisäisiin meritointi- tai urapolkukäytäntöihin. Se ei kuulu säätiön reviiriin, emerita jatkaa.
Hän innostuu kuitenkin pohtimaan avoimen tieteen muotoja. Jotkut julkaisut on tarkoitettu pelkästään tiedeyhteisölle, ja ne voivat johtaa tieteellisiin innovaatioihin perustutkimuksessa, jonka toimintasykli on pitkä. Vaikuttavuussäätiön rahoitus keskittyy tutkimukseen, jonka toimintasykli on perustutkimusta lyhyempi. Sitten on vielä mahdollista avata tuloksia laajemmalle lukijakunnalle.
– Voitaisiin tehdä yleistajuisempia julkaisuja, joita ymmärrettäisiin ja hyödynnettäisiin tieteenalojen välillä. Niistä hyötyisivät myös pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät pysty satsaamaan omaan tutkimustoimintaan kuten suuryritykset. Ajateltaisiin, että yleistajuisempi julkaiseminen myös kotimaisilla kielillä olisi meriitiksi. Siihen voisimme säätiönä kannustaa. Olisi aika vaikuttava juttu, Mauranen maalailee.
Poutanen on samaa mieltä. Hän tietää, että monella yrityksellä ei ole kontakteja tiedemaailmaan tai osaamista hakea, löytää ja hyödyntää tieteellisiä tutkimuksia. Yleistajuiset julkaisut voisivat auttaa tekemään päätöksiä tietoon perustuen.
Tiede voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti monella tavalla, Poutanen lisää.
– Tutkija voi mennä puhumaan tutkimuksestaan vaikkapa Heurekaan tai antaa haastattelun lehteen, hän havainnollistaa.
Uniikki data kaikkien hyödyksi
Vaikuttavuussäätiö tähtää rahoitustehtävässään korkealle. Se haluaa luoda huippututkijoiden ja yritysten välille mahdollisuuksia tuottaa ainutlaatuisia tutkimustuloksia.
– Otetaan esimerkiksi yrityksen keräämä terveysdata. Yritys voisi tehdä yhteistyösopimuksen tutkimusorganisaation kanssa ja saada meiltä rahoituksen. Tutkija pääsisi tekemään yritykseen tutkimusta tiukkojen sopimusten nojalla ja toisi lisäarvoa tutkimuksellaan yrityksen oman tutkimustoiminnan rinnalle. Yritys ymmärtäisi omaa dataansa paremmin, ja tutkija julkaisisi uniikista datasta ennennäkemättömiä tutkimustuloksia. Sellaiset kiinnostavat kaikkia lehtiä, Poutanen toteaa.
Yritys saisi yhteistyön antina etumatkaa omalla toimialallaan, mutta kun tutkimustieto tulisi julkiseksi ja se avattaisiin, se hyödyttäisi koko toimialaa ja lopulta koko yhteiskuntaa. Tärkeää on yleinen avoimuus ja yhteyksien solmiminen kaikkiin suuntiin.
Vaikuttavuussäätiön rahoittaman tutkimuksen avoimuutta edistävät hallituksen jäsen professori Anna Mauranen ja toimitusjohtaja Petro Poutanen. Kuva: Liisa Takala.
Avoin tiede vaikuttaa enemmän -juttusarja esittelee tarinoita avoimen tieteen hyödyntämisestä yhteiskunnan eri aloilla.
Teksti: Helen Partti Kuvat: Liisa Takala
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
