Lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneet tutkimuksen arvioinnin uudistamiseen allekirjoittamalla kansainvälisen CoARA-sopimuksen ja laatimalla omia toimintasuunnitelmiaan. Miten avoin tiede näkyy näissä suunnitelmissa?
Vastuullinen, monimuotoinen ja laadullisiin menetelmiin perustuva arviointi on vaativa prosessi. Suomalainen tutkimusyhteisö on viime vuosina sitoutunut yhdessä edistämään vastuullista tutkimuksen- ja tutkijanarviointia. Tästä on osoituksena kansallinen tutkijanarvioinnin suositus, laaja sitoutuminen kansainväliseen CoARA-sopimukseen sekä valmisteilla oleva FIN-CAM-arviointityökalu.
Vastuullinen arviointi sisältää useita tavoitteita: avoimen tieteen käytäntöjen edistämisen, akateemisten töiden monimuotoisuuden tunnistamisen ja tutkijoiden ansioiden laaja-alaisen huomioinnin sekä laadullisten ja määrällisten arviointimenetelmien tasapainottamisen. Ensimmäinen askel on ollut luopua ongelmallisista arviointi-indikaattoreista, kuten H-indeksistä. Seuraava askel on ottaa käyttöön uudenlaisia arviointimittareita ja toimintatapoja, jotka huomioivat laajemmin tutkijoiden työtä.
"Vastuullinen avoin tiede edellyttää konkreettisia toimia, ei vain mainintoja strategioissa."
Suunnitelmilla kohti vastuullisen arvioinnin muutosta
Jokainen organisaatio määrittää lopulta itsenäisesti, miten se arvioi tutkijoita ja tutkimusta eri tilanteissa, kuten rekrytoinneissa ja rahoituspäätöksissä. Ei ole tarkoituksenmukaista laatia yhtä kaikille sopivaa arviointikäytäntöä, sillä eri organisaatioilla ja arviointitilanteilla on omat erityispiirteensä. Vastuullisessa arvioinnissa tulee huomioida monipuolisesti tutkijoiden erilaiset ansiot, kuten julkaistut avoimet oppimateriaalit tai hankittu tutkimusrahoitus. Lisäksi on tärkeää sopia, miten perusteellisesti julkaisujen laatua tarkastellaan päätöksenteossa. Luotetaanko yksinomaan viittausmääriin vai perehdytäänkö tutkimuksen sisältöön?
Arviointikäytännöt syntyvät usein monien pienten päätösten seurauksena. Vastuullisen arvioinnin yksi tavoite onkin huolehtia, että kaikki arviointiin osallistuvat ovat tietoisia käytetyistä kriteereistä sekä siitä, miten arviointi on tehty.
"Avoimen tieteen asema arviointiuudistuksessa on pidettävä esillä koko prosessin ajan, jotta sen vaikutukset eivät jää taka-alalle." - Laura Niemi
Avoin tiede osana CoARA-suunnitelmia
Ensimmäisten suomalaisten CoARA-toimintasuunnitelmien perusteella avoimen tieteen eksplisiittinen maininta on yliopistojen suunnitelmissa vielä vähäistä. Tutkiessaan julkaistuja CoARA-suunnitelmia Laura Niemi ja Susanna Nykyri havaitsivat, että monessa suunnitelmassa avoin tiede näkyy epäsuorasti osana muita tavoitteita, mutta avointa tiedettä ei mainita erikseen.
Onko sitten tarpeellista mainita avoin tiede erikseen? Susanna ja Laura pohtivat, että jos avointa tiedettä ei nimetä, se voi helposti unohtua. Usein se, mitä ei mainita, saattaa jäädä siten myös raportoimatta ja kehittämättä, eikä rivien välissä sanottu tule laajasti ymmärretyksi.
"Avoimen tieteen eksplisiittinen maininta toimintasuunnitelmassa on keino varmistaa, että sen tavoitteet eivät jää rivien väliin." - Susanna Nykyri
Tämä on erityisen tärkeä kysymys, kun pohditaan arvioinnin ja avoimen tieteen kansainvälisiä linjauksia, kuten UNESCO:n suosituksia, jotka korostavat avoimen tieteen monimuotoisuutta.
Otsikoilla ja eksplisiittisillä maininnoilla on merkitystä. Ne auttavat varmistamaan, että avoimen tieteen tavoitteet ja kehityskohteet tunnistetaan ja niille kohdennetaan resursseja. Susanna ja Laura korostavat:
Lauran ja Susannan näkemyksen mukaan CoARA-toimintasuunnitelma on organisaation kehittämisväline, ja sen tulisi kuvata, mitä kaikkea aiotaan kehittää ja miten se liittyy vastuullisen arvioinnin laajempiin tavoitteisiin.
Tavoitteena tasapaino ja keskustelun avoimuus
Vuoden 2025 alussa monen organisaation toimintasuunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, mikä on ymmärrettävää – kaikkea ei voida käsitellä samanaikaisesti. Susanna Nykyri huomioikin, että liian yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat voivat myös uuvuttaa ja rajoittaa muutosprosessissa. Tärkeää olisi jättää tilaa keskustelulle ja tarkennuksille. Avoimen tieteen eksplisiittinen mainitseminen toimintasuunnitelmassa ei tarkoita, että asiat lyödään lopullisesti lukkoon, vaan se mahdollistaa tavoitteellisen kehitystyön.
Laura Niemi muistuttaa, että avoin tiede oli alun perin yksi tutkimuksen arvioinnin uudistuksen keskeisiä motivaattoreita. Nyt, kun arviointia uudistetaan, on tärkeää varmistaa, ettei sen alkuperäinen ydinajatus unohdu. Kuten kansainvälinen kehitys osoittaa, kulttuurinen muutos arviointikäytännöissä on tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta keskeistä ja avoimen tieteen on tärkeää olla yhä muutoksen keskiössä.
Teksti: AVOTT-sihteeristö, Julkaisufoorumi, Laura Niemi (Turun yliopisto) & Susanna Nykyri (Tampereen yliopisto)
Kuva: Bruno Nascimento, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
