Avoimen tieteen kesäpäivien 2022 paneelikeskustelussa puhuttiin uusista tavoista tuottaa ja käyttää tietoa sekä uusista tietoon liittyvät odotuksista, joihin vastataan yhteistoiminnalla, osallistamisella ja avoimuudella.
Lounaan jälkeen vuorossa olivat avoimen tieteen lyhyet uutiset:
- DMP-konsortio: hyvä aineistonhallinta edistää kestävää kehitystä (Susanna Nykyri, TAU; esityksen diat)
- Lintuatlas – avointa kansalaistiedettä (Heidi Björklund, Luomus; esityksen diat)
Tietoiskujen jälkeen jaettiin ensimmäiset kansalliset avoimen oppimisen palkinnot.
- Palkinnoista ja palkinnonsaajista voit lukea lisää tästä avoimen tieteen ja tutkimuksen uutisesta.
Iltapäivä jatkui paneelikeskustelulla uudesta ja vanhasta avoimesta tiedosta kestävän yhteiskunnan tukena. Puheenjohtajana toimi Eeva Primmer SYKEstä. Paneelin aluksi osallistujat kertoivat omassa työssään keskeisistä avoimen tieteen ja tutkimuksen näkökulmista, minkä jälkeen paneuduttiin uuteen ja vanhaan avoimeen tietoon kestävän yhteiskunnan tukena.
Jyrki Hakapää Suomen Akatemiasta nosti esiin tieteen tulosten levittämisen ja käytön tärkeyden sekä erilaisten tietojen yhdistämisen ja monitieteisen tutkimuksen tekemisen. Tulosten avoimuus on tärkeä tapa lisätä tiedon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Avoimuus on yksi arviointikriteeri rahoitusta myönnettäessä.
Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta toi esiin yliopistojen tehtävän koulutuksessa ja oppimisessa, johon pääsy kiinnostaa omien opiskelijoiden lisäksi laajemmin yhteiskunnassa, sekä avoimesti globaalisti tuotetun tiedon eriarvoisuuden vähentäjänä. Tieteentekijöiden velvollisuutena on huomioida oman toimintansa jalanjälki. Yliopiston täytyisi tukea tutkijoitaan kestävyyden alueella, esimerkiksi tarjoamalla palveluita rahoitushakemusten tekemisessä.
Tiina Nakari-Setälä VTT:ltä kertoi dataan liittyvistä liiketoimintaintresseistä sekä VTT:n onnistuneesta tasapainoilusta mahdollisimman avoimen tutkimuksen ja innovaatioiden syntymisen välillä, johon liittyvät kaupalliset intressit. Usein yrityksetkin päätyvät julkaisemaan, kun riittävät suojaukset on tehty. Kestävyysmurroksen kompleksisissa haasteissa viestintä ja kulttuuri ovat tärkeitä ihmisten osallistumaan kannustamisessa.
Gaia Consultingin Mari Hjelt totesi tiedon määrän kasvaneen ja avoimuuden edistyneen, mutta myös tiedon sirpaloitumisesta ja ristiriitaisuudesta aiheutuvien ongelmien lisääntyneen. Toinen kehityssuunta on ollut erilaisten sidosryhmien kanssa toimimisen ja verkostoitumisen kasvu 20 viime vuoden aikana.
Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä nosti esiin avoimen tieteen, viestinnän ja osallistamisten yhteyden. Tämä toimii edellytyksenä sille, että tieto saavuttaa hallinnollis-poliittisen päätöksenteon ja sitä kautta vaikuttavuuden.
Keskustelun päätteeksi panelisteilta kysyttiin avoimen tiedon kuluvan vuoden tärkeintä kestävyysparannusta. Vastauksissa korostuivat erityisesti yhteisöllisyys ja yhteistoiminta, kuten yhteiskehittämisen parantaminen ja kiertotaloudessa tarvittava yhteistyö.
Paneelikeskustelun jälkeen kuultiin neljä avoimen tieteen ja tutkimuksen lyhyttä uutista.
- Oppimisen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä (Kati Syvälahti, TAU)
- SKS:n kokemuksia avoimesta julkaisemisesta (Niklas Alén, SKS)
- Justus-palvelu ja rinnakkaistallentaminen (Minna Ala-Mantila, CSC)
- Tutkijan arvioinnin uudistaminen Oulun yliopistossa (Miki Kallio, OY; esityksen diat)
Päivän lopuksi Eeva Primmer heitti pallon avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivien tapahtumapaikalle Jyväskylän yliopistoon.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
