Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun avoimen oppimateriaalin ohjelmassa hyödynnetään kansallista työtä materiaalien laadun tukemisessa.
Oppimisen ja oppimateriaalin avoimuuden linjauksen yksi tavoite on tuoda avoimuutta hyödyntävät ja edistävät käytännöt osaksi korkeakoulutuksen arkea. Yksi esimerkki tällaisesta käytännöstä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) avoimen oppimateriaalin ohjelma.
Xamkin johtoryhmä asetti keväällä 2020 työryhmän pohtimaan ja laatimaan Xamkille avoimen oppimateriaalin ohjelman. Oppimateriaalien laatu ja sen arviointi oli alusta saakka yksi keskeinen kohde, johon halusimme ottaa kantaa ohjelmassa. Laatu nousi esiin myös eri koulutusaloille pidetyissä työpajoissa. Työpajojen avulla selvitimme varsinkin opetushenkilöstön tietoisuutta avoimista oppimateriaaleista. Lisäksi halusimme saada esiin niitä seikkoja, jotka avoimissa opetusmateriaaleissa askarruttaa. Kuten monissa muissa avoimien oppimateriaalien ympärillä käydyissä keskusteluissa, laadun lisäksi keskeisiksi teemoiksi nousivat sisältö, käyttäjät, tekijänoikeudet, yhteistyö ja ajankäyttö. Näiden teemojen ympärille rakensimme sitten oman avoimen oppimateriaalin ohjelman, jonka Xamkin johtoryhmä hyväksyi toukokuussa 2022.
Laatua ja arviointia Xamkissa
Xamkin avoimen oppimateriaalin ohjelmassa laatua arvioidaan käyttäen siinä suoraan hyväksi kansallisia, avoimen tieteen koordinaatiossa syntyneitä avoimen oppimateriaalin laatukriteereitä. Xamkin ohjelmassa puhutaan avoimista opetus- ja oppimateriaaleista. Tämä rajanveto auttaa opetuksen arjessa erottamaan selkeämmin, milloin kyse on tuotetummasta oppimateriaalista ja milloin yksittäisen opintojakson tarpeisiin tuotetusta aineistosta.
Avoimilla opetusmateriaaleilla tarkoitetaan yleensä suljetuissa oppimisympäristössä olevia materiaaleja, joita opettaja käyttää opetuksensa yhteydessä tai joiden avulla opettaminen tapahtuu. Avoimet oppimateriaalit taas toimivat itsenäisesti, ne ovat käyneet läpi tuotanto- tai julkaisuprosessin, ja ne avataan avoimella alustalla. Ohjelmassa on määritelty myös oppimateriaalien keskeiset kriteerit, jotka toimivat osaltaan laadun varmistajana.
Järjestämissämme työpajoissa nousi hieman yllättäenkin opettajien keskeiseksi huolenaiheeksi materiaalien laatua koskevat seikat. Huoli ei suinkaan ole turha. Varsinkaan laajemmalle yleisölle tarkoitetun oppimateriaalin tuottaminen on hankala toteuttaa muun toimen ohella ilman julkaisutoimittamisen erilaisia palveluja. Avoimen julkaisemisen yksi haaste on julkaisuprosessin saaminen sellaiselle tasolle, joka takaa korkean sisällöllisen, teknisen ja pedagogisen tason.
Korkea laatu ei synny vain kriteereillä vaan se vaatii arviointia, prosessien hallintaa, graafista osaamista, kielenhuoltoa, projektinhallintaa ja niin edelleen. Jos ja kun korkeakouluissa yhä enemmän tuotetaan avointa oppimateriaalia itse, on samalla luotava myös korkeatasoisen kustantamisen käytänteitä - käytännössä siis aikaresurssia avoimen oppimateriaalien tekijöille ja laajempia julkaisemisen tukipalveluja.
Xamkissa on perusteilla oma julkaisusarja oppimateriaaleille, jolloin oppimateriaalia arvioidaan erillisen julkaisuryhmän tai toimituskunnan toimesta. Pohjana arvioinnille toimivat avoimen oppimateriaalin ohjelmassa olevat kriteerit, joiden tulee jokaisen oppimateriaalin kohdalla toteutua. Näitä huomioitavia ja määriteltäviä osatekijöitä ovat selkeä kohderyhmä, materiaalin tavoite ja tarkoitus, tilaaja, kuten koulutus tai TKI-toiminta, sekä tekijät, joilla on aineistoon käyttöoikeus ja suunnitelma materiaalin koko elinkaaresta aina käsikirjoituksesta materiaalin vanhentumiseen. Lisäksi sarjassa on muun muassa määritelty käytettäväksi CC-lisenssiksi kansallisestikin oppimateriaaleille suositeltu CC BY-SA 4.0. eli Nimeä-Jaa samoin. Muille kuin oppimateriaalisarjassa ilmestyneille julkaisuille suositellaan vaihtoehtona CC BY eli Nimeä -lisenssiä.
Xamkin julkaisemisen ohjelmassa otetaan kantaa tekijän oikeuksiin, korvauskysymyksiin, julkaisemisen tavoitteisiin ja kohderyhmiin. Kantavana ajatuksena on, että koulutukset itse pyrkivät hahmottamaan avoimen oppimateriaalin tarpeita oman koulutuksensa näkökulmasta. Koska oppimateriaalin - myös avoimen oppimateriaalin - tuottaminen laadukkaasti on aina arvokasta ja paljon resursseja vaativaa toimintaa, on tuotantoon ryhtyminen eräänlainen investointipäätös. Tämä päätös on hyvä huolella miettiä lähellä tekijöitä ja niitä, jotka oman alansa tarpeet parhaiten tunnistavat.
Käytäntöön Xamkin avoimen oppimateriaalin ohjelma viedään osana korkeakoulun pedagogista uudistusta. Avoimia oppimateriaaleja on tarkoitus ottaa käyttöön osana pedavalmennuksia, joissa opettajat työstävät omia opintojaksojaan ja niille tulevaa materiaalia. Tämän osalta suosittelemme ohjelmassa myös opettajien ja muiden oppimateriaalien tekijöiden keskinäistä vertaisarviointia, jossa apuna voi käyttää muun muassa kansallista avoimien oppimateriaalien laatukriteeristöä.
Teksti: Terhi Kaipainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk) ja Pekka Uotila (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk)
Kuva: Alvaro Reyes, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
