Kansalaistieteen kansainvälinen yhteisö saapui Ouluun maaliskuussa. Lue ECSA2026-konferenssin kuulumisia.
Kansalaistiede on avoimen tieteen osa-alueista se, joka yhdistetään useimmiten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Maaliskuussa kansalaistiede vaikutti viikon ajan ainakin Oulun demografiaan, kun ECSA2026-konferenssi 2.—7.3. toi Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkiin ennätyksellisesti lähes seitsemänsataa kansalaistieteen kansainvälisen yhteisön jäsentä. Se on miltei puolet enemmän kuin edellinen ECSA-konferenssi Wienissä vuonna 2024 ja lähes yhtä paljon kuin samaan aikaan Oulussa järjestetyt talviuinnin maailmanmestaruuskisat (onnea voitosta Tanska). Avantoon päätyi viikon aikana Koivurannan saunalautalla myös moni konferenssin osallistujista.
Kiinnostus kansalaistiedettä kohtaan kasvaa. Tämän todistaminen kahden vuoden välein järjestettävässä ECSA-konferenssissa Oulussa ja konferenssin ohjelmatoimikunnassa oli vaikuttavaa. Valtava määrä esityksiä mukaan lukien yli sata posteria sekä kiinnostavat keynote-puheenvuorot Camilla Brattlandin ja Bente Sundsvoldin osallistavasta tutkimuksesta Saamenmaalla sekä Eliza Reidin oman polun löytämisestä ympäröivien rakenteiden lomassa jättivät jälkeensä inspiroituneen olon.
Esitysten kirjo havainnollisti, ettei kansalaisten aktiivinen osallistuminen tutkimukseen rajoitu lintubongaukseen ja metallinpaljastukseen. Sille on tilaa kaikkialla siellä, missä on perusteltua olla enemmän kytköksissä ja syventää tieteellisen tiedon välittämistä tiedottamisesta ja viestinnästä yhteiseen dialogiin, jossa tuotetaan yhdessä jaettua ymmärrystä. Yhä useampi kansalaistiedeprojekti mahdollistaa aineistonkeruuta laajemman osallistumisen tutkimukseen. Konferenssissa oli helposti lähestyttävä ilmapiiri, jonka ECSA-ohjausryhmän jäsen ja pitkän linjan kansalaistieteen advokaatti Muki Haklay tiivisti avajaisseremoniassa linjaamalla, että tapahtumassa ”ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaikka ne liittyisivät kansalaistieteen aineistojen luotettavuuteen.”
Tapahtumaan oli ilmoittautunut ennätykselliset 665 osallistujaa ja Saalastinsalissa oli avajaistilaisuudessa tunkua. Kuva: Petra Takamäki.
Vaikuttavuus ja osallisuus mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Suuri osa esityksistä liittyi jollain tapaa kansalaistieteen kehittämiseen jakamalla hyviä käytäntöjä ja pohtimalla vastaan tulleita haasteita ja niihin löydettyjä ratkaisuja. Osallistumisen tulee olla riittävän helppoa ja ymmärrettävää, mutta sisällöltään tarpeeksi haastavaa ollakseen mielekästä. Osallisuus ei tapahdu olettamalla, vaan se tulee suunnitella ja tuottaa. Tutkimuksen kieli ja käytäntö on usein raskasta eikä kovin helposti lähestyttävää, joten erilaiset välittäjät, kuten kirjastot, opettajat, toimittajat ja osallistujat itse ovat kullanarvoisia yhteistyökumppaneita. Toisaalta myös jatkuva ohjeistaminen voi myös olla osallistujia kohtaan alentavaa, sillä se sisältää oletuksen siitä, että ohjeistusta tarvitaan.
Yksi aihepiiri, johon sisältyi monta kehitysehdotusta, oli kansalaistieteen vaikuttavuuden mittaaminen. Laajempi kytköksisyys sekä potentiaalinen skaalautuminen sisältävät lupauksia niin tutkimuksen tehostamisesta kuin vaikutuksista osallistujien asenteisiin ja edelleen yhteisöihin ja yhteiskuntiin, joista myös alan tutkimus antaa jo lupaavaa osviittaa.
Haasteena on vaikuttavuuden yleisesti hähmäinen luonne sekä hankeprojektien aikajänne. Vaikuttavuuden pohtimiseen herätään usein vasta hankkeen lopussa, eikä sille allokoida riittävästi resursseja ennen syöksymistä alas ”rahoitusjyrkänteeltä”, eli rahoituksen päättymisen jälkeiseen aikaan, jolloin hanketoiminta lakkaa monen vaikutuksen kannalta ennen aikojaan.
Terminä vaikuttavuus voi olla vieras ja jargoninen, eikä se mikä kiinnostaa ja motivoi osallistujia, välttämättä ole sama mikä ajaa aiheen tutkimusta. Nouseva trendi on hyödyntää luovia ja taiteellisia menetelmiä vaikuttavuuden mittaamiseen. Mieleen jäi runokilpailuiden ja kehollisen ilmaisun hyödyntäminen vaikuttavuuden tulkkaamisessa sekä vaikuttavuussignaalien paikantaminen osallistujien kielenkäytöstä jo hankkeen aikana. Vaikuttavuus, kuten osallisuuskin tulee leipoa mukaan hankkeiden taikinaan jo suunnitteluvaiheessa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa kansallisen yhdistyksen perustaminen sekä Portugali
Tapahtumassa sovittiin kotimaan toimijoita yhteen kutsuneessa lounastilaisuudessa kansallisen kansalaistieteen yhdistyksen (FACTZ) perustamisesta mahdollisesti jo vuoden 2026 aikana. Suunnitelmissa on koota yhteen kotimainen verkosto, jonka puitteissa tuoda toimijoita yhteen sekä kehittämään kansalaistiedettä ja lisäämään sen näkyvyyttä. Kansalaistieteellä on eri muodoissaan jo pitkiä perinteitä Suomessa ja valtavasti annettavaa ja potentiaalia tehdä tieteellistä tietoa saavutettavammaksi yhteiskunnassa, lisätä tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehdä näkyväksi järjestökentän ja muun vapaaehtoistoiminnan arvoa tutkimukselle ja yhteiskunnalle.
Seuraava ECSA järjestetään vuonna 2028 Lissabonissa. Até logo em Lisboa!
Teksti: Jonni Karlsson (TSV)
Kuva: Petra Takamäki
Kuvateksti: Konferenssin avajaisnumeroon kuului improvisaatiosketsi pakkasessa pilkkimisestä, johon ottivat osaa allekirjoittanut, Petteri Laihonen (JYU) sekä Thora Herrmann (OY).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
