Yksi tieteen avoimuuden muoto on kansalaistiede, joka mahdollistaa kenen tahansa osallistumisen tieteen tekemiseen. Vastaa kyselyyn kansalaistieteestä!
Kiinnostaako kansalaistiede? Vastaa kyselyyn!
Kiinnostaako kansalaistiede? Oletko ollut mukana kansalaistiedeprojektissa, tai ollut toteuttamassa sellaista tutkijana? Tukeeko organisaationne kansalaistiedettä? Oletko suunnitellut kansalaistiedeprojektia tai haluaisitko olla mukana keräämässä dataa?
”Kansalaistiede (engl. citizen science) on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset osittain tai kokonaan toteuttavat. Tavalliset ihmiset voivat auttaa tutkimuksen tekemisessä monella tavalla. He voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Vastuullisessa kansalaistieteessä tärkeää on, että ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistieteestä voidaan käyttää myös nimityksiä osallistava tiede, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi.” (Lähde: Wikipedia)
Kyselyllä kerätään tietoa kansalaistieteen nykytilasta Suomessa. Kyselyn tuloksia käytetään kansallisen avoimen toimintakulttuurin linjauksen laatimisessa. Avoimen toimintakulttuurin linjaus on valmisteilla vuoden 2021 aikana.
Vastaamalla kyselyyn annat arvokasta tietoa siitä, miten tiedeyhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutusta voidaan edistää. Kysely on auki 30.4.2021 asti. Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/3A7394A97DDD4185
Lue myös Vastuullisen tieteen artikkeli vastuullisesta kansalaistieteestä.
Miten kansalaistieteilijäksi pääsee?
Erityisesti luonnon tutkimuksessa kansalaishavainnoilla on tärkeä rooli ja pitkät perinteet. Kansalaistiede mahdollistaa paitsi suurempien havaintomäärien keräämisen, myös lajihavaintojen saamisen esimerkiksi yksityisiltä pihoilta, mikä voi olla perinteisempiä tutkimusmenetelmiä käyttäen haastava toteuttaa. Alla on esitelty muutamia luonnon tutkimukseen liittyviä kansalaistiedeprojekteja, joihin kuka tahansa voi osallistua.
Pihabongaushavainnot kertovat talvilinnuston muutoksista
Suomen suurin luontotapahtuma ja todennäköisesti myös tunnetuin kansalaistiedetapahtuma on BirdLife Suomen vuosittain järjestämä Pihabongaus.
Tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja joko omalla pihalla tai muulla paikalla. Tieto siitä, montako varpusta tai talitinttiä yksittäinen pihabongaaja satunnaisesti valitsemansa tunnin aikana havaitsee, ei tietenkään kerro linnustosta tai sen muutoksista mitään. Mutta kun suuri määrä ihmisiä ympäri Suomen tekee samalla tavalla lintuhavaintoja samaan aikaan, ja tämä toistetaan peräkkäisinä vuosina, kertovat tulokset talvilinnustomme muutoksista.
BirdLife Suomen mukaan tuloksissa näkyvät esimerkiksi jo uhanalaisiksi luokiteltujen varpusen ja hömötiaisen väheneminen sekä mustarastaan runsastuminen. Viime vuonna Pihabongaukseen osallistui yli 21 000 ihmistä lähes 14 000 paikalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 500 000 lintuyksilöstä. Yhden pihabongausviikonlopun havaintoaineisto onkin havainnointivuorokausiksi muutettuna lähes kaksi vuotta!
Teknologian kehitys madaltaa osallistumisen kynnystä
Havaintojen keräämiseen kehitetyt verkkopohjaiset järjestelmät ja mobiilisovellukset helpottavat sekä havaintojen ilmoittamista että niiden keräämistä aineistoksi. Tunnistuskin on helpompaa, kun koneäly auttaa havaintojen luokittelussa. iNaturalist on kansalaishavaintojen keräämiseen tarkoitettu palvelu, joka toimii joko verkkoselaimessa tai matkapuhelinsovelluksena. Luontohavainnosta otetaan ääninäyte tai valokuva, joka ladataan palveluun.
Havaintoja voi ilmoittaa, vaikkei itse olisi varma edes siitä, kuuluuko oma havainto kasvi- vai eläinkuntaan. Tekoäly, joka on välillä suorastaan hämmentävän tarkka, ehdottaa palveluun jo kertyneen aineistoon perusteella havainnolle tunnistusta joko laji- tai ylemmälle tasolle. Tunnistus lajilleen on kuvasta usein hankalaa, joten tekoäly voi ehdottaa havainnolle tunnisteeksi ryhmää, kuten ”kimalaiset” tai vaikka ”hyönteiset”. Tunnistus kannattaa jättää sille tasolle, josta on vielä itse varma.
Lopullinen tunnistus ei kuitenkaan jää pelkän tekoälyn tai oman arvauksen varaan, vaan havainnon tallentuminen varsinaiseen lajitietokantaan vaatii kahden muun käyttäjän varmistuksen. Palvelussa voikin tehdä kansalaistiedettä kahdella tavalla: ilmoittamalla havaintoja itse ja tunnistamalla muiden tekemiä havaintoja. Tunnistamiseenkin voi osallistua omien kykyjensä mukaan. Myös ihan tavalliset, helposti tunnistettavat lajit kuten vaikkapa orava, tarvitsevat varmistuksen siinä missä hankalammatkin lajit.
Koneälynkin tarvitsee opiskella
Koneäly on hieno apuväline valtavien aineistojen seulomiseen. Ennen kuin koneäly osaa tunnistaa miltä nokkosperhonen näyttää tai talitiainen kuulostaa, jonkun pitää ensin opettaa se sille. Hiljattain lanseerattu Kerttu-palvelu tähtää lintujen äänten tunnistuksen automatisointiin koneoppimisen ja kansalaistieteen avulla.
Kerttu-palvelussa panoksensa tutkimukseen voi antaa tunnistamalla lintujen ääniä, jotta koneäly oppisi tunnistamaan ne ja auttamaan siten linnuston kartoittamisen automatisoinnissa. Kerttu on osa suurta luonnon monimuotoisuutta kartoittavaa LIFEPLAN—hanketta.
Projekteja koululaisille
Monet kansalaistiedehankkeet soveltuvat hyvin myös opetuskäyttöön. Esimerkiksi Helsingin kaupunkirottia tutkivassa hankkeessa Helsingin kaupungin alueen peruskoulut ja lukiot voivat selvittämällä rottien esiintymistä jälkilevyjen avulla. Eurooppalainen Plastic Pirates -hanke (englanniksi) puolestaan selvittää muovijätteen yleisyyttä vesistöjen rannoilla. Seuraava keräysjakso alkaa toukokuussa.
Teksti: Elina Koivisto
Kuva: Joel Tinner / Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
