19.8.2025 kokouksessa käsiteltiin myös AVOTT-seurantaa, oppimateriaalien osalinjauksen päivitystä sekä kommentoitavien dokumenttien kieliversioita.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä keskusteli kysymyksestä, miten avoimuuden hyväksi tehtyä työtä voidaan tunnistaa ja miten se tehdään näkyväksi. Luotettavan, tutkimusperäisen tiedon saatavuutta pidettiin erittäin merkittävänä arvona nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Siksi ohjausryhmä katsoi tärkeäksi nostaa viestinnässä jatkuvasti esiin avoimuuden hyötyjä ja vaikuttavuutta.
Ohjausryhmä totesi erityisesti tutkijoiden jakavan jo laajalti näkemyksen avoimen tieteen positiivisesta merkityksestä. Sitäkin enemmän tutkijat kaipaavat neuvoja ja ohjeita, miten avointa tiedettä toteuttaa.
Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta viestinnästä sihteeristö nosti esiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen viestinnän: tieto mahdollisuudesta allekirjoittaa päivitetty julistus oli jo hyvin tavoittanut tutkimusyhteisön organisaatioita. Sihteeristö tiedotti myös mahdollisuudesta tulla kertomaan julistuksesta organisaatioiden ja verkostojen kokouksiin.
Seurantaa ja avoimia oppimateriaaleja
Ohjausryhmä keskusteli seurantamallin päivittämisestä uuden julistuksen pohjalta. Keskustelussa heräsi ajatus, että päivittämisen takia seuranta olisi syytä jättää toteuttamatta vuonna 2026. Koska päätöksen seuraukset eivät olleet selkeitä, ohjausryhmä siirsi päätöksen asiasta seuraavaan kokoukseen.
Kokouksessa käsiteltiin myös Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjauksen päivittämistä. Ohjausryhmä pohti, pitäisikö osalinjauksessa ottaa kantaa suunnitelmallisemman avointen oppimateriaalien laatimisen puolesta, mutta totesi, ettei asia ollut vielä kypsä linjaukseen laitettavaksi kirjaukseksi. Päivitetty osalinjaus tulee lopullisesti hyväksyttäväksi ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen.
Kielikysymyksiä
Kokouksessa nousi esiin myös kysymys kommentoinnille lähetettävien dokumenttien kieliversioista. Kieliversioiden tekeminen vaatii työtä, eikä aina ole varmuutta, tuleeko kieliversioihin kommentteja. Usein käännökset joutuu vielä tekemään uusiksi, kun dokumentteja editoidaan kommenttien perusteella.
Keskustelussa todettiin, että kommentoitavien dokumenttien kääntäminen ruotsiksi on tärkeää ruotsinkielisille organisaatioille, kun taas kansainväliset tutkijat tarvitsevat englanninkielisiä versioita. Ohjausryhmä päätti siksi, että tärkeimmistä dokumenteista, kuten linjauksista, on syytä tehdä kieliversiot jo kommentointien yhteydessä. Sihteeristö voi harkinnanvaraisesti laatia kieliversioita myös muista kommentoitavista dokumenteista.
Kuva: TSV.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
