Projektipäällikkö Anna Lindfors (CSC) kertoo, miten Avointen oppimateriaalien kirjasto lisää oppimateriaalien löydettävyyttä ja miten materiaalien ja kuvailutietojen viemistä kirjastoon on helpotettu.
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausluonnoksen kommenteissa kysyttiin, miksi linjaus suosittelee erityisesti Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttöä materiaalien tai ainakin niiden kuvailutietojen tallennusalustana. Projektipäällikkö Anna Lindfors (CSC) kertoo, miten yhteinen kirjasto lisää oppimateriaalien löydettävyyttä ja miten materiaalien ja kuvailutietojen viemistä kirjastoon on helpotettu.
Kun oppijana aloitat tiedonhaun, suuntaat ehkä kirjastoon etsimään aiheen perusteoksia. Tai kenties katsot aivan aluksi yleisen hakukoneen nettilähteistä osviittaa miten lähestyä aihetta. Saatat muistaa, että aihetta sivuttiin aiemmin kuulemallasi luennolla, jonka materiaalit jaettiin avoimesti. Mutta missä ne materiaalit nyt olivatkaan?
Elämme runsaan informaation aikaa, jossa haasteena on luotettavan informaation seulominen massasta. Avoimesti jaetun oppimateriaalin etsijällä on monesti esteitä silloinkin, jos muistaa, minne oppimateriaali oli tallennettu: esimerkiksi yleiseen videon- tai esitystenjakopalveluun tallennettua aineistoa voi olla hyvin vaikea löytää, jos ei muista teoksen koko nimeä tai materiaalin lataajaa, kun taas monet opetuksen aikana käytetyt alustat vaativat kirjautumisen, johon oppijalla ei välttämättä enää ole pääsyä. Ennen kaikkea avoimen oppimateriaalin etsimiseen menee aikaa.
Jotta oppimateriaaleja löytyisi helpommin, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC kehittivät Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi). Kirjasto pyrkii helpottamaan avointen oppimateriaalien löytymistä kolmella tavalla:
1. Tarjoamalla yhteisen alustan eri tyyppisille oppimateriaaleille kaikilta koulutusasteilta
2. Vaatimalla jokaiselta oppimateriaalilta kuvailutiedot, jotka mahdollistavat oppimateriaalien tarkan haun ja rajauksen
3. Tarjoamalla rajapintoja ja muita työkaluja, joiden kautta avoimet oppimateriaalit löytyvät sieltä, missä muutkin oppimateriaalit ovat. Vuoden vaihteessa oppimateriaalit esimerkiksi ovat saatavilla arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä Finna.fi-palvelusta.
Näin oppimateriaalin etsijän ei tarvitse muistella luennon koko nimeä, vaan hakuja voi tehdä aiheella tai esimerkiksi tieteenalalla. Samoin hyppiminen eri palveluiden välillä vähenee ja avointen oppimateriaalien luotettavuus lisääntyy käyttäjien silmissä. Mutta mitä tämä sitten tarkoittaa oppimateriaalien tekijöiden kannalta?
Kuvailla vaiko eikö kuvailla?
Pääasiallinen tapa, jolla avoimet oppimateriaalit saapuvat Avointen oppimateriaalien kirjastoon on se, että tekijät lisäävät ne palveluun. Avointen oppimateriaalien lisääminen on kenelle tahansa mahdollista Suomi.fi-, Haka- tai MpassID-tunnuksilla, ja yhden oppimateriaalin tallentaminen ja kuvailu kestää vain hetken. Tietenkin oppimateriaalin jakaminen avoimesti vaatii aina lisätyötä, etenkin alustalla joka on monelle vielä uusi. Miksi siis jakaa oppimateriaali Avointen oppimateriaalien kirjastoon?
Syyt jakamiseen ovat pitkälti samat kuin aiemmin luetellut tavat, joilla kirjasto pyrkii auttamaan oppimateriaalien löytymistä. Ensinnäkin alusta on sama riippumatta siitä, minkä tyyppistä oppimateriaalia olet tällä kertaa tehnyt. Se on sama myös riippumatta siitä, missä koulutusorganisaatiossa tai minkä tieteenalan parissa työskentelet. Kirjasto myös auttaa tuomaan sinun osaamisellesi näkyvyyttä: kuvailutietojen avulla materiaalisi löytyvät, ja kirjasto panostaa siihen, että ne näkyvät myös siellä, missä muukin oppi- ja tutkimusmateriaali. Kuvailemalla avoimet oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastoon myös edistät jatkuvan oppimisen sujuvuutta, koska kirjastossa oppimateriaalit ovat kaikenlaisten oppijoiden löydettävissä.
Avointen oppimateriaalien lisääminen palveluun on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi: sinulla on tukenasi jokaisella askeleella ohjeistuksia ja suurimman osan kuvailutiedoista voit valita valmiista listasta. Voit myös helpottaa oppimateriaalien jakamista ottamalla jakamisen osaksi opetuksen toteutus- ja materiaalin julkaisurutiinia. Voit tallentaa oppimateriaalin suoraan Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja linkin tai upotuslinkin avulla viedä sen käytettäväksi niihin oppimisalustoihin, missä toteutat opetusta ja yhteistyötä. Näin materiaalin jakelu ei vaadi tuplatyötä, kun hyödynnät Avointen oppimateriaalien kirjastoa ensisijaisena tallennuspaikkana.
Aina oppimateriaalia ei voi tallentaa suoraan kirjastoon. Tällöin kannattaa harkita pelkkien kuvailutietojen tuomista. Tämä tuo opetusosaamisellesi näkyvyyttä ja edesauttaa oppijoiden ja materiaalin kohtaamista. Oppimateriaalin kuvailu voi alkuun tuntua raskaalta, mutta se keventyy, kun sen on kerran tehnyt: ensimmäisen kerran jälkeen osaa ennakoida tarvittavat tiedot ja monet tiedot säilyvät samana materiaalista toiseen. Tuomalla materiaalin kirjastoon, varmistat, että materiaalisi tavoittaa jatkossakin paremmin oppijat ja muut materiaalin hyödyntäjät.
Rajapinnat ja yhteistyö eri materiaalin julkaisualustojen välillä
Materiaalit voivat välittyä Avointen oppimateriaalien kirjastoon myös rajapintojen kautta. Lisäksi materiaalit ja niiden kuvailutiedot voi välittää csv-tiedostona. Näistä on kuitenkin aina sovittava erikseen. Mikäli siis tieteenalallasi tai organisaatiollasi on julkaisualusta avoimille oppimateriaaleille, kannattaa Avointen oppimateriaalien kirjaston kanssa keskustella aiheesta.
Kaikki julkaisualustat eivät mahdollista automaattista tiedonsiirtoa. Mikäli julkaisualusta on esimerkiksi jaettu Google Drive, Wordpress tai vastaava, ei tietoja siellä olevista materiaaleista saa automaattisesti. Niissäkin tapauksissa, missä automaattinen tiedonsiirto on mahdollista, tarvitsee se yleensä kehitystyötä, jotta tarvittavat kuvailutiedot siirtyvät. Kuvailutietojen automaattinen siirtyminen mahdollistaa kuitenkin sen, että materiaalien tiedot päivittyvät sekä organisaation tai tieteenalan omaan järjestelmään että Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
Olemassa olevista julkaisualustoista voi siirtää oppimateriaalit myös yhtenä kokonaisuutena Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Tämä nopeuttaa isojen oppimateriaalimäärien tallentamista, mutta sopii vain kertaluonteisiin siirtoihin. Tiedot eivät päivity automaattisesti, ja jatkossa niitä tuleekin hallinnoida Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttöliittymästä käsin.
Yhteistyö on aina mahdollista toiseen suuntaan, eli rajapintojen kautta voi käyttää Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleja. Organisaatio voi suositella kirjaston hyödyntämistä avointen oppimateriaalien tallentamisessa ja näyttää avoimet oppimateriaalit rajapintojen avulla myös omissa alustoissaan.
- Lisätietoa Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi)
Teksti: Anna Lindfors (CSC)
Kuva: Amélie Mourichon, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
