Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen kansallinen tiekartta julkaistaan 6.10. Mihin sitä tarvitaan ja mitä se antaa?
Tieteen, tutkimuksen ja oppimisen avaaminen tuo luotettavan tiedon kaikkien saataville ja palvelee koko yhteiskuntaa. Avaaminen ei kuitenkaan tapahdu ilmaiseksi. Panostuksia tarvitaan esimerkiksi avoimuuden käytäntöjen tukemiseen, tarpeellisten infrastruktuurien kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimijoiden osaamisen ja muiden valmiuksien kehittämiseen.
Avoimuus ei välttämättä vaadi uusia rahoituslähteitä, koska avoin tiede, tutkimus ja oppiminen eivät ole muusta tieteestä, tutkimuksesta ja korkeakouluopetuksesta erillisiä saarekkeita. Usein oleellista on kysyä, miten olemassa olevaa rahoitusta voidaan suunnata niin, että se tukee tutkimustuotosten avointa saatavuutta ja muita avoimen tieteen käytäntöjä ja periaatteita.
Kestävät ratkaisut syntyvät kohdentamalla rahoitusta suunnitelmallisesti. Tiekartta palvelee tutkimusyhteisöä antamalla kaikille toimijoille yhteiseksi tavoitteeksi avoimen tieteen rahoittamisen ja tarjoamalla yhteentoimivia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Kohti kestävää avoimuutta
Avoimen tieteen kestävä rahoitus vaatii koordinoituja rakenteita. Lisäksi nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa korostuu avoimuuden ohella tutkimusturvallisuus ja muu tutkimuksen vastuullisuus.
Siksi tiekartassa ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön koolle kutsumaa strategista työryhmää kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen vastuullisen avoimuuden toimintaympäristön kehittämiseksi. Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksen ja rakenteiden tulee tukea tutkimusyhteisöä kehittymään yhteisesti määriteltyyn ja toivottuun suuntaan. Vastuullisen avoimen tieteen edistymisen kannalta on tärkeää luoda kannustimia ja rakenteita, jotka auttavat tutkimusyhteisöä sen lakisääteisten tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisessa.
Infrastruktuureja ja avointa tutkimusjulkaisemista
Visiotyön lisäksi työryhmän tehtävänä olisi suunnitella pysyviä toiminnallisia rakenteita vastuullisen avoimen tieteen edistämiselle. Tähän liittyy läheisesti tiekartassa suositeltu avoimen tieteen kansallisten infrastruktuurien aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen ja ylläpito. Tiekartassa on tunnistettu keskeisiä infrastruktuurien kehittämistarpeita, kuten infrastruktuurien välisten rajapintojen kehittäminen sekä metatietojen yhdenmukaistaminen.
Tärkeänä erityiskysymyksenä tiekartassa nostetaan esiin tutkimusjulkaisemisen rahoituksen epätasapaino, jossa julkaisutoiminnan monimuotoisuus kärsii, kun rahoitus keskittyy isoille kansainvälisille toimijoille. Rahoituksen tasapuolisempi ja ennakoitavampi kohdentaminen vaatii, että sen kannalta keskeiset toimijat sopivat yhdessä periaatteista ja keinoista, joilla monimuotoista, taloudellisesti kestävää, laadukasta ja avointa tutkimusjulkaisemista edistetään kansallisesti. Tiekartta ehdottaa toimijoiden kutsumista koolle keskustelun avaamiseksi.
Tutkimus yritysrahoituksella avoimeksi
Yksi merkittävä kysymys on, miten tutkimusyhteisön ulkopuolelta, esimerkiksi yrityksistä tulevaa rahoitusta voidaan hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen. Tätä tarkoitusta varten tiekarttaan on koottu hyviä käytäntöjä yksittäisille tutkijoille ja opettajille, tutkimusorganisaatioille sekä rahoittajille.
Kansallisella tasolla tutkimusyhteisön ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä tuetaan monin tavoin. Avoimen tieteen koordinaatio osallistuu esimerkiksi tutkimusorganisaatioille suunnattujen yrityselämäkoulutusten ja yritysmaailmalle suunnattujen avoimen tieteen koulutusten kehittämiseen sekä erilaisten ohjeistusten ja mallisopimusten laatimiseen.
Lisäksi tiekarttaan on koottu työkaluja ja suosituksia, miten tutkimusrahoittajat ja tutkimusorganisaatiot voivat huomioida tieteen ja tutkimuksen avoimuuden omassa toiminnassaan.
Avoimempaan tulevaisuuteen
Tiekartan askelmerkkejä seuraamalla luodaan tutkimukselle kansainvälisesti kilpailukykyinen vastuullisen avoimuuden toimintaympäristö. Valmiudet tutkimusaineistojen turvalliseen hallintaan ja monimuotoiseen avoimeen tutkimusjulkaisemiseen houkuttelevat parhaimmat kansainväliset asiantuntijat tekemään tutkimusta juuri Suomessa. Samalla tutkimusperustainen osaaminen leviää laajasti yhteiskuntaan, kun jokaiselle taataan mahdollisuus elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Teksti: AVOTT-sihteeristö ja Avoimen tieteen rahoitus -työryhmä
Kuva: Micheile Henderson, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
