Avoimuus korostuu tutkitun tiedon teemavuonna

12.2.2021
Kolme valkkotakkista henkilöä vanhanaikaisessa laboratorionomaisessa huoneessa. Kuvan vasemmassa alareunassa pyöreä Tutkitun teemavuosi -logo.

Tutkittu tieto ja sen laaja saatavuus on tärkeää niin arjessa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 tuo esiin tutkimustiedon merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka tarjoaa ohjelmaa lasten Bongaa 100 -havaintohaasteesta aina loppuvuoden ravitsemusviikkoon.

Teemavuoden aikana avoimen tieteen koordinaatio tuo keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta eri kanaviin. Punaisena lankana toimii avoimuuden hinta, ja teema käynnistyy Oulun yliopiston kanssa järjestettävillä avoimen tieteen kevätpäivillä 4.–5.5. Otsikon alle mahtuu esitelmiä ja keskustelua muun muassa avoimen saatavuuden nykytilasta, infrastruktuureista ja oppimisen avoimuudesta.

Sitä ennen etäopetuksen haasteita ja hyviä käytäntöjä pohtiva voi osallistua avoimen oppimisen verkkotapahtumaan 13.4. Tapahtumassa lähestytään avointa oppimista ja opettamista eri näkökulmista: Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista?

Koronavuosi näytti tutkitun tiedon merkityksen

Varsinkin koronapandemian alkuaikoina tutkitun tiedon merkitys ja tutkimuksen eri vaiheet näkyivät harvinaisen selvästi julkisuudessa. Globaali tiedeyhteisö jakoi tuloksiaan eri kanavissa, ja niin tiedotusvälineet kuin mediakuluttajat saivat tehtäväkseen käsitellä sekä alustavia tuloksia että vertaisarvioitua, julkaistua tutkimustietoa. 

Pienellä kielialueella korostuu myös tieteen kieli – suurin osa varhaisesta koronatutkimuksesta julkaistiin englanniksi kansainvälisissä tiedelehdissä. Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite kannustaa tutkijoita välittämään tuloksiaan kansallisilla ja paikallisilla kielillä. Näin tutkittu tieto on helpommin saatavilla niin päätöksentekijöille kuin kansalaisille.

Lue lisää

Kuva: Elannon leipomon koeleipomo, 1937. Helsingin kaupunginmuseo. Lisenssi: CC-BY-4.0.
 

Sinua saattaisi kiinnostaa myös