Millaiset ovat luonnon ja ympäristön tutkimuksen etiikan tulevaisuudennäkymät? Haastattelimme TENK:in varapuheenjohtaja ja LUKE:n luonnonvarojen yksikön johtaja Sirpa Thessleriä.
Ympäristötieteet pyrkivät löytämään vastauksia ympäristön ja eliöiden elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta uhkaaviin haasteisiin. Tieteellisen tutkimuksen itsensä vaikutukset elollisiin olentoihin ja ympäristöihin eivät kuitenkaan ole aina suoraviivaisia. Ihmistieteiden kansallisen tason eettiset periaatteiden avulla arvioidaan vaikutuksia, joita tutkimuksella on siihen liittyvien ihmisten hyvinvointiin. Luonnon- ja ympäristötieteisiin liittyviin eettisyyden ja avoimuuden kysymyksiin keskittyvä keskustelu on parhaillaan käynnissä sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Avoimuuden ja eettisyyden entistä syvempi tarkastelu ympäristötieteiden piirissä luo mahdollisuuksia toimintakulttuurin uudistamiselle entistä kestävämmäksi.
Kysyimme Tutkimuseettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajalta ja Luonnonvarakeskuksen luonnonvarojen yksikön johtajalta Sirpa Thessleriltä, mitä luonnon- ja ympäristön tutkimuksen etiikassa tulee ottaa huomioon sekä mitä yhtymäkohtia etiikan kysymyksellä on tieteen avoimuuteen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Thesslerin työssä yhdistyvät vahvasti sekä tieteellisen tutkimuksen toteutustapojen pohtiminen että ympäristötiedon tuominen yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi sekä päättäjille että kansalaisille.
Eettisellä arvioinnilla voidaan ehkäistä merkittäviä haittoja ympäristölle
Kokeelliseen tutkimukseen luonnontieteissä liittyy usein suoria vaikutuksia ympäristöön. “Jos esimerkiksi metsään perustetaan koeala, liittyy siihen todennäköisesti hakkuita, joilla on suora vaikutus ympäristöön, kun siitä lähtee puita”, Thessler sanoo. Eettisessä tarkastelussa vaikutuksia ja riskejä koskevat kysymykset asetettaisiin arvioinnin keskiöön. Arvioinnissa voitaisiin esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota tutkimuskohteen valintaan. Käytännön esimerkkeinä Thessler nostaa esiin hakkuiden lisäksi myös menetelmiä, joilla karkotetaan valkoposkihanhia ja hylkeitä, joita tutkitaan maataloudessa ja kalastuksessa, mutta joilla on selvä vaikutus tutkittuihin eläimiin.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) kartoittaa syksyllä 2022 eettisen ennakkoarvioinnin ja kansallisen tason eettisten periaatteiden tarvetta bio-, ympäristö-, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen aloilla Suomessa. Selvitystyön piiriin lasketaan tutkimus, joka kohdistuu ympäristöön, luontoon tai näiden osaan. Raameja ennakkoarviointiin on hahmoteltu Euroopan unionin asettamista do no significant harm -periaatteista, joiden nojalla luonnolle tai ympäristölle ei saa koitua merkittävää haittaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoittamissa tutkimushankkeissa. DNSH-periaatteen mukaisella arvioinnilla varmistetaan, ettei hanke aiheuta haittaa kuvan mukaisille ympäristötavoitteille.
Arvojen muuttuminen yhteiskunnassa vaikuttaa myös tutkimukseen
“Tutkimuksen tulee reagoida yhteiskunnallisten arvojen muutokseen”, Thessler toteaa. Esimerkiksi eläinten oikeudet kiinnostavat ihmisiä Suomessa laajemmin kuin ennen. “On tutkijoiden etu, että näiden kysymysten pohtimiseen tarjotaan tukea ja rakenteita”, Thessler korostaa. “Yhteiskunta tarvitsee kokeellista tutkimusta. Jotta se on jatkossakin mahdollista, pitää olla olemassa mekanismit, joiden avulla sitä voidaan tehdä mahdollisimman hyvin.” Edessä on kuitenkin oppimisprosessi. Eettinen ennakkoarviointi on Thesslerin mukaan luonnontieteissä uutta. Arvioinnin käytäntöönpanoa ennen pohdittavaa on vielä esimerkiksi arvioinnin rajaamisessa tutkimuksen vaikutusten aikavälien suhteen sekä siinä, kuinka prosessi voidaan toteuttaa, Thessler kertoo.
Avoimuus ja eettisyys kulkevat käsi kädessä tutkimuksen eri vaiheissa. Ympäristödatan avaamista helpottaa osin arkaluonteisten henkilötietojen pieni määrä verrattuna esimerkiksi ihmistieteisiin. Kuitenkin esimerkiksi uhanalaisten eläinlajien pesien tai kasvien kasvupaikkojen tarkat paikkatiedot on Thesslerin mukaan syytä säilyttää turvallisesti, mikä aiheuttaa rajoitteita niiden täydelle avoimuudelle. Kaiken kaikkiaan datan avoimuus tekee tutkimuksesta myös eettisempää: “Datan avaaminen nopeuttaa ja edistää tiedon käyttöä laajemmin, mikä auttaa yleisellä tasolla ratkaisujen käyttöönottamista. Tottakai se on myös eettinen kulma, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Silloin niitä riittää muuallekin,” Thessler pohtii. Thessler kuitenkin myös muistuttaa, että tiedon avaaminen vaatii resursseja ja rakenteita: “Usein mielikuva on se, että tieto vain avataan, mutta se pitää myös esimerkiksi dokumentoida hyvin, kuvailla ja järjestää.” Myös Luonnonvarakeskuksessa datan avoimuutta kehitetään jatkuvasti: “Kaikki meidän data ei ole vielä avointa, mutta siihen suuntaan ollaan vahvasti menossa.”
Tiedon tuottajana yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä
Luonnonvarakeskuksella on Thesslerin mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa rooli tiedon tuottajana, joka on usein mukana myös keskustelujen ytimessä. LUKE:n työn keskiössä olevat metsätalous, luonnonvaraiset eläimet ja maatalous kiinnostavat kansalaisia laajasti ja julkinen keskustelu näistä aiheista on kiivasta. “On tärkeää, että kaikilla keskusteluun osallistujilla on käytettävissä sama tietopohja, ainakin suunnilleen, että asioista voidaan muodostaa kantoja.”
Avoimen, helposti lähestyttävän ja ymmärrettävän tieteellisen tiedon saatavuus on keskeinen tekijä ympäristön tilaan liittyvän keskustelun kestävyydelle ja demokraattisuudelle. Thesslerin mukaan on erittäin tärkeää, että vankkaa tietopohjaa hyödynnetään myös poliittisessa keskustelussa, jotta julkista keskustelua ei käydä pelkkien mielipiteiden varassa. Thessler muistuttaa, että kokemusperäisen tiedon, ja tutkimustiedon suhde ei ole suoraviivainen tai aina helppo edes tutkijoille: “Kokemusperäinen tieto on hyvin vaikuttavaa ja painaa helposti argumentoinnissa enemmän kuin tutkimustieto, joskus jopa tutkijoilla, kun mennään oman alan ulkopuolelle.”
Ilmastokriisi on epätasa-arvoinen myös Suomessa
Entä se ilmasto-oikeudenmukaisuus? Ilmastokriisi kietoutuu tiukasti kysymyksiin oikeudenmukaisuudesta myös Suomessa vaikuttaen eri yhteisöihin vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi maatalouden tai porotalouden parissa työskentelevät ihmiset voivat kokea ilmaston muuttumisen arjessaan ja elinkeinossaan voimakkaammin, kuin toimistotyötä tekevä henkilö. “Säälle alttiit alat kärsivät muita enemmän. Tietysti se on eri asia kuin muualla, missä voi olla kyse esimerkiksi tulvista ja ihmishengistä”, Thessler korostaa. Kuitenkin ilmasto-oikeudenmukaisuuden ongelmat tulee huomioida myös Suomessa. Avoimuudella voidaan Thesslerin mukaan edistää ilmasto-oikeudemukaisuuden toteutumista hitaasti, mutta varmasti, kun tieto ja ratkaisut ilmastokriisiin sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen eri puolilla maailmaa leviävät. “Ei se ainakaan vaikeuta sitä asiaa”, Thessler toteaa. Avoimuus ja eettinen tarkastelu ovat kestävän tutkimuksen tukipilareita.
Haastattelu: Jonni Karlsson
Teksti: Jonni Karlsson & Anni Rastas
Luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettisten periaatteiden ja ennakkoarvioinnin tarvekartoituksen alustavia tuloksia esitellään 9.11.2022 järjestettävässä TENKin keskustelutilaisuudessa Luonnon ja ympäristön tutkimuksen etiikkaa. Tulokset esitellään alkuvuodesta 2023 julkistettavassa selvityksessä. Lisätietoja kartoituksesta: Asiantuntija, FM Veera Launis: sähköposti veera.launis@tenk.fi, puh. 0444932609.
Artikkeli on osa AVOTT-sihteeristön Avoin tiede + Open for Climate Justice -juttusarjaa ja kansainvälistä Open Access -viikkoa. Juttusarjan lisäksi AVOTT-tileillä tehdään viikon ajan somenostoja juttusarjan sisällöistä.
Tilaa avoimen tieteen uutiskirje.
Lue myös:
Avoinna ilmasto-oikeudenmukaisuudelle
Ympäristöntutkimus ei käänny poliittisiksi toimiksi itsestään
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
