Avoimuus kestävän kehityksen selkärankana

2.12.2020
Värikästä hunajakennokuviota espoolaisen metroaseman katossa.

Avointa tiedettä tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi, sillä avoimuus on lopulta kaiken tiedon pohja.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI on julkaissut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden 12 teesiä. Teeseissä kiteytyy lupaus kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisesta kansainvälisen muutoksen ja kestävän kehityksen toteutumiseksi yliopistojen näkökulmasta. Teesien taustalla on YK:n kestävän kehityksen vuoteen 2030 kurkottava, 17 kohdan tavoiteohjelma.

Tiedon ja tieteen avoimuus on olennaista esitettyjen tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen tukien vahvistaen toisiaan. Erityisen keskeistä tutkitun tiedon avoimuus on kuitenkin neljän tavoitteen kannalta:

  • Hyvä koulutus 
  • Eriarvoisuuden vähentäminen
  • Kestävät infrastruktuurit ja innovaatiot
  • Yhteistyö ja kumppanuus

Koulutuksen tulisi avata mahdollisuuksia kaikille, taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta. Avoimella oppimisella tarkoitetaan usein digitaalista teknologiaa hyödyntävää oppimista. Tähän liittyvät oppimateriaalit sekä oppimis- ja opetuskäytännöt, joiden avulla halutaan tehdä opetuksesta ja oppimisesta entistä läpinäkyvämpää, saavutettavampaa ja monipuolisempaa. Esteiden tunnistaminen ja madaltaminen tekevät koulutuksesta tasavertaisempaa. 

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä esteettömyyden lisääminen ovatkin yksi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tukipilareista. Eriarvoisuutta tuottavia ja ylläpitäviä rakenteita pyritään tunnistamaan ja poistamaan määrätietoisesti, suunnitellusti ja käytännön tasolla. Esimerkiksi maksuttomat ja saavutettavat oppimateriaalit sekä tutkimusaineistojen ja tutkimustiedon avoimuus takaavat, että mahdollisimman monella on pääsy niihin. Eriarvoisuutta pyritään vähentämään ja poistamaan myös monipuolistamalla opetuksen ja tieteen tekemisen käytäntöjä sekä tarjolla olevia sisältöjä, jolloin eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten erilaiset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Myös tieteen kielien monimuotoisuus on tärkeää eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tutkittua tietoa tulee olla tarjolla mahdollisimman monella, mieleluiten omalla kielellä. 

Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja hyvän koulutuksen takaamiseksi vaaditaan myös pysyvien ja aikaa kestävien infrastruktuurien luomista ja innovaatioita. Jotta voidaan luoda kestäviä toimintamalleja, tarvitaan kestäviä olosuhteita. Toimintakulttuurin muutos ja toimivimpien vastuullisten käytänteiden integroiminen osaksi kaikkea toimintaa on avoimemman tieteen tekemisen keskiössä. Paras mahdollinen avoin tiede on laatuun perustuvaa, jolloin ratkaisevaa on tutkimuksen merkittävyys ja vaikuttavuus – toimivat infrastruktuurit mahdollistavat myös vaikutusten seurannan ja arvioinnin.

Kaikki tämä edellyttää jouhevaa ja toimivaa yhteistyötä. Avoimuus demokratisoi tiedettä tuomalla sen tuottamisen prosessit sekä itse tuotetun tiedon mahdollisimman monen saataville ja laajempaan yhteiskunnalliseen käyttöön. Tieteen ja sen käytänteiden avaaminen edellyttää laajamittaista muutosta tutkimus- ja toimintakulttuurissa esimerkiksi arvioinnin, kansalaistieteen tai yritysyhteistyön saralla. Kun yksilöt ja yhteisöt saadaan keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia keskenään yhteisen päämäärän hyväksi, syntyy hedelmällisiä kohtaamisia. Jaetut voimavarat, käytännöt sekä erilaiset resurssipankit ja yhteistyöverkostot ovat olennaisia kestävän kehityksen ja tieteen avoimuuden edistämiselle.

Teksti: Elina Suominen (TSV)

Kuva: Harald Arlander / Unsplash