Aineistojen avoimuus edellyttää niiden hyvää hallintaa. Aineistonhallinnan apuna toimii kansallinen DMPTuuli-työkalu.
Avoimuus on harvoin vahinko. Jos tutkimusta ei alusta lähtien pohdita myös avoimuuden kannalta, on myöhemmin vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta jakaa aineistoja, ohjelmia, dataa tai koodeja. Jos siis haluamme lisää avoimia aineistoja, ensimmäinen askel on huolehtia hyvästä suunnittelusta.
Aineistonhallinnan suunnittelu vaatii osaamista ja tukea. Toimiva työkalu huolehtii, että kaikkiin tärkeisiin asioihin on osattu ottaa kantaa ja kaikki ovat voineet vaikuttaa. Hyvässä työkalussa onnistuu myös suunnitelman seuranta ja jakaminen.
Aineistonhallinnan suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja on tarjolla useita. Jokainen tutkija ja työryhmä voi vertailla vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja käyttää haluamaansa. Integraation ja helppouden takaamiseksi Suomessa on otettu kansallisesti käyttöön aineistonhallinnan suunnittelun työkalu DMPTuuli. Työkalu on avoimesti jokaisen tutkijan ja tutkimusryhmän käytössä.
DMPTuuli pohjautuu DCC:n eli Digital Curation Centren (UK) avoimen lähdekoodin DMPonline-työkaluun, ja se on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin sopivaksi. DMPTuulissa on tehty jo yli 13000 aineistonhallintasuunnitelmaa ja sitä käytetään 51 suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa.
DMPTuuli ei ole ainoastaan kansallinen työkalu, vaan oleellisesti myös asiantuntijoiden verkosto. Verkostona se edistää ohjeistusten kehittämistä, kouluttaa asiantuntijoita, rakentaa integraatiota ja kokoaa koko yhteisöä edistäviä kehittämiskohteita toteutettavaksi.
Kansallinen työkalu auttaa sekä tutkijoita että organisaatioita. Kansallisena ja suomalaisiin tarpeisiin räätälöitynä DMPTuulia takaa tutkijoille vakaan ja helppokäyttöisen työkalun, johon on saatavilla tukea omasta organisaatiosta. DMPTuulia kehitetään myös integroitumaan organisaatioiden omiin tutkimuksen hallintajärjestelmiin, jolloin tutkijan tekemä suunnitelma mahdollistaa tiedon liikkumisen ja oikea-aikaisen tuen ja silti huolehtii tietosuojasta ja mahdollisista luottamuksellisista tiedoista, joita suunnitelmaan sisältyy.
Organisaatioiden hyödyt ovat ehkä vielä suuremmat:
- Aineisto- ja tieteenalakohtaisten ohjeiden kehittämistä ja ylläpitoa voidaan koordinoida ja edistää keskitetysti.
- Toimiva ja tutkimusorganisaatioille edullinen kansallinen työkalu ehkäisee päällekkäistä työtä organisaatioissa. Suomessa ei kannata ylläpitää ja kehittää useita aineistonhallintatyökaluja.
- Oman erillisen aineistonhallintasuunnitelmatyökalun tuottaminen tulisi organisaatioille huomattavasti Tuuli-osuutta kalliimmaksi, varsinkin kun kansainvälistä kehittämistukea on tarjolla vain tietyn suuruusluokan organisaatioille, joita Suomessa on vain muutama
- Tärkeimpien sisältöjen (rahoittajien vaatimukset sekä perusohjeet) koordinoitu ylläpito säästää resursseja.
- Kotimaisten rahoittajien ei tarvitse tuottaa ja ylläpitää perusohjeistusta aineistonhallinnan suunnittelusta, jos niitä ylläpidetään koordinoidusti yhdessä rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
- Verkostomainen työskentely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tuottaa korkeatasoista sisältöä. Verkostossa on jaettu aktiivisesti osaamista aineistonhallinnansuunnittelun koulutus- ja tukipalveluiden tuottamiseen.
- Verkostotyöskentely tukee datanhallinnan hyvien käytänteiden tehokasta jalkauttamista tutkimusorganisaatioihin.
Teksti: Henriikka Mustajoki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
