AVOTT-talvipäivät kokoavat tutkijat ja avoimen tieteen asiantuntijat Helsingin Ilmatieteen laitokselle. Teemana on From Open to Operational. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä.
Tämän vuoden talvipäivillä katse käännetään avoimen tieteen periaatteista niiden käytännön toteuttamiseen. Keskeinen kysymys talvipäivillä ei siis ole se, pitäisikö tieteen olla avointa, vaan se, miten avoimuus saadaan osaksi tutkimuksen arkea ja miten se tuottaa tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tähän uutiseen on koottu muutama tapahtumanosto talvipäivien monipuolisesta ohjelmasta.
Eduroamin kehittäjän keynote-puheenvuoro avoimen tieteen nykytilasta
Ensimmäisen päivän keynote-puheenvuoron “Open Science in a Fragmented AI-driven World” pitää GÉANTin palveluista vastaava johtaja Klaas Wierenga. Wierengalla on pitkä historia innovaatiojohtamisessa, ja hän kehitti WLAN-verkkovierailupalvelun eduroamin. Kansainvälinen, turvallinen ja maksuton eduroam on käytössä oppilaitoksissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa jokaisella mantereella ja yli sadassa maassa – Suomi mukaan lukien.
Wierengan puheenvuoro avaa talvipäivät maanantaina 16.11. klo 10.30 tervetulosanojen jälkeen.
Millaista tukea tutkijat todella tarvitsevat?
Tapahtuman keskiöön nostetaan avoimuuden arki ja käytännöt tieteessä ja tutkijan työssä. Mitä tutkijat oikeasti tarvitsevat – pullonkauloja etsimässä -sessiossa eri alojen tutkijat keskustelevat tutkimustyötä hidastavista tekijöistä ja siitä, kuinka avoin tiede parhaiten toimisi tutkimuksen tukena. Aihe nostaa esiin avoimen tieteen käytännön haasteen: periaatteet ja linjaukset eivät itsessään takaa sitä, että tutkijan työn arjessa avoimuus olisi helppoa jalkauttaa käytäntöön.
Toisen päivän päättävässä sessiossa, Rakentamassa infrastruktuuria, jota tutkijat haluavat käyttää, puolestaan kootaan yhteen talvipäivien antia ja kysytään, millaisia infrastruktuureja tutkijat todella tahtoisivat käyttää.
Ensimmäisen päivän keskusteluun pullonkauloista osallistuvat Harri Kokkola ja Maxime Grandin Ilmatieteen laitokselta, Veikko Ikonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä sekä viestinnän ja teknologian tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.
Toisen päivän infrastruktuurisessiossa ääneen pääsevät yleisön lisäksi Jessica Parland-von Essen CSC:ltä ja EOSC:ista, Emma Bruus Suomen tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta, Tomi Rosti Itä-Suomen yliopistosta, Marko Peura Suomen Akatemiasta.
Tekoäly tarvitsee tuekseen toimivan tutkimusinfrastruktuurin
Tekoäly ei pelasta huonosti suunniteltua tutkimuksen infrastruktuuria -sessiossa tarkastellaan tekoälyn ja tutkimuksen suhdetta käytännön ja avoimen tieteen näkökulmasta. Tekoälyjärjestelmien toimivuus riippuu muun muassa niiden käytössä olevasta datasta, metadatasta ja tietorakenteista. Onko ylipäätään olemassa vastuullista ja eettistä tekoälyn tutkimuskäyttöä? Kuinka avoin tiede ja tekoäly liittyvät toisiinsa tutkimuksessa? Keskustelussa pohditaan, millaista perustaa tarvitaan luotettavalle ja toistettavalle tekoälyavusteiselle tutkimukselle.
Puhujina ovat Anna Lindfors CSC:ltä, Reija Haapanen Vastuullinen tekoäly ry:stä, Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta sekä Anu Helkkula kauppakorkeakoulu Hankenilta.
Koordinaation kuulumiset ja asiantuntijaryhmien aamupäivä
Talvipäivillä kuullaan tuttuun tapaan myös Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation tuoreimmat kuulumiset sekä palkitaan kansallisia avoimen tieteen edistäjiä ja edelläkävijöitä. Ohjelma jatkuu vielä keskiviikkona 18. marraskuuta AVOTT-asiantuntijoiden etäaamupäivällä. Tilaisuuden alustuksena mukana on opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteeri Jussi Sallilan uutta arkistolakia tutkimusaineistojen näkökulmasta tarkasteleva esitys. Mikä on sisällöllisesti uutta ja miltä osin kyse on vanhan vuoden 1994 ajantasaisesta uudelleenmuotoilusta?
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
