Avoimen tieteen kevätpäivien 2020 yksi osio oli omistettu avoimelle oppimiselle ja oppimateriaaleille.
Laadukkaasti ja vastuullisesti
Ilmari Jauhiainen (TSV) aloitti osuuden esittelemällä juuri avoimeen kommentointiin tulleet Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausluonnoksen periaatteet. Ensimmäisenä periaatteena esiin tuli oppimisen ja oppimateriaalien laadun varmistaminen. Toisaalta avoimen oppimisen ja oppimateriaalien pitäisi olla laadukasta, toisaalta avoimuuden tavoittelu ei saisi vaikuttaa opetuksen kokonaislaatuun.
Luonnoksen toinen ja kolmas periaate käsittelevät avoimen oppimisen ja oppimateriaalien vastuullisuutta. Toinen periaate pyrkii varmistamaan, että avointa oppimista ja avoimia oppimateriaaleja kehitettäessä ja käytettäessä kunnioitetaan kaikkien asianosaisten oikeuksia, kuten tekijänoikeuksia, lähioikeuksia ja tietosuojaa.
Kolmas periaate taas koskee avoimen oppimisen ja oppimateriaalien soveltumista monille erilaisille oppijoille. Avointa oppimista ja oppimateriaaleja kehitettäessä pitäisi ottaa huomioon inklusiivisuus, sukupuolisensitiivisyys ja soveltuminen monenlaisiin kielellisiin ja kulttuurisiin konteksteihin.
Linjausluonnoksen viimeinen periaate koskee avoimen oppimisen ja oppimateriaalien kehittämisen eteen tehtyä työtä. Periaate pyrkii varmistamaan, että kehitystyö huomioidaan esimerkiksi meritoitumisessa ja työtehtävien suunnittelussa.
Avoimia oppimateriaaleja käyttäjälähtöisesti
Periaatteiden lisäksi Ilmari Jauhiainen esitteli myös linjausluonnoksen avoimia oppimateriaaleja käsittelevän osan kolme tavoitetta. Ensimmäinen tavoite koskee avoimien oppimateriaalien kehittämiseen liittyviä valmiuksia. Tärkeänä välineenä valmiuksien kehittämisessä ovat yhteisesti laaditut suositukset linjauksen periaatteiden noudattamisesta sekä avointen oppimateriaalien teknisestä toteuttamisesta. Yksittäisten organisaatioiden vastuulle taas jäisi tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen.
Luonnostellun osalinjauksen toisena tavoitteena on ohjata avointen oppimateriaalien määrän kasvua oppimista palvelevaan suuntaan. Kasvua on suunniteltu seurattavan kansallisesta Avointen oppimateriaalien kirjastosta saatavien tunnuslukujen ja eri alojen opettajille suunnattujen kyselyjen avulla. Seurannan lisäksi tavoitetta edistetään esimerkiksi erilaisilla julkisen tunnustuksen keinoilla.
Luonnostellun osalinjauksen viimeisenä tavoitteena on, että Suomessa kehitettyjä avoimia oppimateriaaleja aidosti käytetään ja arvostetaan. Käyttöä ja arvostusta ei linjauksessa haeta vain muutaman lippulaivana toimivan organisaation avoimille oppimateriaaleille, vaan jokaiselle suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisössä avoimia oppimateriaaleja kehittävälle organisaatiolle. Tämä päämäärä vaatiikin yhteistoimintaa, jossa organisaatiot esimerkiksi jakavat resurssejaan ja kehittävät yhdessä avoimia oppimateriaaleja.
Miten meritoitua?
Esittelyn jälkeen järjestetyssä työpajassa osallistujat pääsivät itse pohtimaan avoimen oppimisen ja oppimateriaalien edistämisen haasteita. Yhtenä kysymyksenä osallistujat miettivät, miten avoimen oppimisen ja oppimateriaalien kehittäminen voisi näkyä kehittäjien meritoitumisessa. Lisäksi he saivat pohdittavakseen kysymyksen, miten avoimien oppimateriaalien laatua voi mitata ja seurata.
Keskustelun antia kerättiin yhteiseen padlettiin. Työpajan tuloksia hyödynnetään myöhemmin Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän työssä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
