Uudistamassa avoimuutta uusia sukupolvia varten

Ajan hengen mukaisesti tekoäly, kiertotalous sekä esimerkiksi pelillistäminen sulautuivat Madridissa osaksi avoimen tieteen aiheita ja niihin liittyviä haasteita ja kehityskulkuja. Siinä missä esimerkiksi tekoälyn suhteen keskustelu tuntuu kansainvälisestikin vielä keskittyvän enemmänkin tieteen ja tekoälyn, kuin avoimen tieteen ja tekoälyn rinnakkaiseloon, kertoo aiheiden pohtiminen päälavan paneelikeskusteluissa siitä, että avointa tiedettä halutaan edistää mielekkäästi rinnakkain myös muiden laajojen trendien kanssa. 

Lisäksi erityisesti tutkimuksen ja tutkijan vastuullisen arvioinnin yhteentoimivuus avoimen tieteen tavoitteiden kanssa koettiin aivan keskeiseksi. Puhuja toisensa jälkeen muistutti, että avoin tiede edellyttää kulttuurinmuutosta, ja se puolestaan tapahtuu kannustimien ja arvioinnin kautta. Toisin sanoen, suomalaisen vastuullisen arvioinnin suosituksesta tuttu ajatus tutkijan tehtävien moninaisuudesta ja niiden tunnustamisesta arvioinnissa ajaa käynnissä olevaa arvioinnin uudistustyötä myös laajemmassa mittakaavassa.

Hallusinoivan tekoälyn hyödyntämisessä on vielä työsarkaa 

Kiertotalouden ja tekoälyn suhteen avoimen tieteen todettiin kiihdyttävän diffuusiota kaikilla kehityksen sektoreilla. Tosin tekoälyn tiedettiin myös hallusinoivan ja sisältävän vinoumia. Ääneen pohtimatta jäi, että missä määrin kyse on todellisuudessa tieteen ja yhteiskunnan vinoumien periytymisestä myös tekoälyn opetusaineistoihin. Omena ei kauas puusta putoa. Voisiko tekoälyn kehitys ja sääntely muodostaa paikan pohtia vinoumia pintaa syvemmältä?

Mukana oli ilahduttavasti edustusta EU-alueen ulkopuolelta. Latinalainen Amerikka korostui erityisesti avoimen julkaisemisen edelläkävijänä Euroopan ohella. Oli myös kiinnostava kuulla NASAn uusista avointa tiedettä ja tekoälyä hyödyntävistä aloitteista sekä avointa tiedettä edistettävän myös esimerkiksi Etelä-Afrikan yliopistoissa. Vaikka resurssit alueiden välillä vaihtelevat, tahtotila muutokseen avoimen tieteen kansainvälisessä yhteisössä on yhteinen. Erityisesti CoARAn laajentuminen Euroopan ulkopuolelle tuntui muodostuvan potentiaaliseksi instrumentiksi globaalille muutokselle.

“Meidän on yhdessä uudelleenarvioitava laadun käsite.” – Eva Méndez, CoARA:n ohjausryhmän jäsen

Kansainvälisessä vertailussa painotuseroja tuntui löytyvän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sektoreilla. Esimerkiksi kansalaistieteellä tuntuu olevan monissa kansainvälisissä viitekehyksissä suurempi rooli ja arvioitu vaikutus tiedon tuottamisen prosessien demokratisoitumisessa ja episteemisen diversiteetin edistämisessä esimerkiksi alkuperäiskansoihin ja paikallisiin yhteisöihin liittyvän tiedon muodossa. Kiinnostavalla tavalla myös avoin innovaatio muodostui omaksi avoimen tieteen osa-alueeseen esimerkiksi Costa Rican kansallisissa suunnitelmissa. Hallituksen budjettiriihen jälkimainingeissa sanaparille muodostuu kaikuja.

Timanttiavoimuudesta arkipäivää myös Euroopassa

Helsinki-aloite mainittiin ilahduttavalla tavalla osana avoimen tieteen kansainvälisten kannanottojen jatkumoa DORAn ja UNESCOn suosituksen joukossa. Keskustelujen perusteella myös Suomen avoimen tieteen koordinaatiomalli tuntuu kiinnostavan muita kansainvälisiä toimijoita.

Avoimen julkaisemisen puolella kuului tuttua keskustelua artikkelimaksuista ja kansainvälisten kaupallisten kustantajien naukkaamasta rahoitussiivusta. Vaihtoehtona valtaville rahavirroille toimi vahva edustus latinalaisesta Amerikasta, jossa sekä kirjoittajalle että lukijalle maksuton avoin julkaiseminen (timanttiavoimuus) on arkipäivää.

"Kaupallistuminen ja tämänhetkinen taloudellinen paradigma ovat johtaneet tieteen tähän tilanteeseen, ja se on muutettava." – Ana María Cetto, UNESCOn avoimen tieteen ohjausryhmän puheenjohtaja

Yhtenä vaihtoehtona esitettiin uudenlaisia julkaisumuotoja, päällimmäisenä esimerkkinä EU-rahoitteinen julkaisualusta Open Research Europe. Avoimuus on keskeinen osa  julkaisuprosessia, täysin avoimesta vertaisarvioinnista ja versiohistoriasta avoimilla lisensseillä varustettuun artikkeliin tutkimusaineistoineen. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ihan vielä pääse ORE:a kokeilemaan – tällä hetkellä alustalla julkaiseminen edellyttää Horizon 2020:n, Horizon Europen ja/tai Euratomin rahoitusta.

Konferenssin avoimen julkaisemisen pohdinta huipentui vauhdikkaaseen paneelikeskusteluun, jossa tieteellisen viestinnän professori Emanuel Kulczycki, juristi Javier de la Cueva ja sosiologi Didier Torny pyörittelivät timanttiavoimuutta, monikielistä julkaisemista, erilaisia arvioinnissa käytettäviä julkaisumetriikoita sekä taloudellista kestävyyttä.

Paneeli muistutti, että jos timanttimallin mukaisesti toimivilta ei-kaupallisilta julkaisijoilta kysyy mistä rahat tulevat, vastaus on aina paikallinen rahoittaja. Suuri kansainvälinen kustantaja puolestaan vastaa, että rahat tulevat kaikkialta. “Meidän on muutettava yhteisön ja suurten kustantajien välisiä valtasuhteita”, Kulczycki totesi.

(kansainvälisistä megakustantajista) "Kyse on huippuälykkäistä roistoista" – Javier de la Cueva, avoimeen tieteeseen ja immateriaalioikeuksiin erikoistunut juristi IE-yliopistossa 

Päällimmäisenä Madridista jäi mieleen tunne siitä, että avoimen tieteen uusi sukupolvi on ennen kaikkea kansainvälinen. Valtamerten välisistä painotuseroista huolimatta suurista linjoista ollaan yhtä mieltä. Toisaalta nykyisiä saavutuksiaan ei tule pitää itsestäänselvyyksinä. Eräässä puheenvuorossa muistutettiin, että askeleita otetaan joskus myös taaksepäin tarkoitusperien unohtuessa historian pyörteissä. Yhteisiä tavoitteita ylläpidetään ja niihin päästään yhteistyöllä, joka luo yhteisöjä valmiina muutoksiin. Yhteisöjä voidaan ylläpitää etäyhteyksin, mutta niiden syntymiseen tarvitaan usein myös muunlaisia kohtaamisia. 

Open Science Fair järjestetään joka toinen vuosi avoimen julkaisemisen infrastruktuuri OpenAIREn toimesta. Tällä kertaa paikallisina järjestäjinä toimi espanjalainen tutkimus- ja teknologiasäätiö FECYT.

Teksti: Jonni Karlsson (TSV), Hanna Lahdenperä (TSV)

Kuvat: Jonni Karlsson (TSV)