Avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä valmistellaan avoimen oppimisen MOOC-verkkokurssia. Työskentely on edennyt avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä hyödyntäen.
Avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä on pitkään keskusteltu avoimen oppimateriaalin tekemisestä, mikä tukisi kaikkia korkeakouluja avoimen oppimisen opetuksessa. Haasteena on ollut löytää alusta, jolle sen voisi toteuttaa, sillä lähes kaikkiin MOOCeihin (Massive Open Online Course) soveltuviin ympäristöihin tarvitaan käyttölisenssi. Vuonna 2023 ongelma alkoi ratketa, kun Helsingin yliopiston kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta tehdä avoimen oppimisen MOOC heidän ylläpitämäänsä Findocnetiin. MOOCin suunnittelua ja toteutusta varten perustettiin työryhmä vuonna 2024, ja työ on edennyt vauhdilla: MOOC on valmistumassa tänä keväänä.
Avoin oppiminen mukaan korkeakouluopetukseen
Findocnetissa on jo aiemmin Open Science -oppimateriaali, jota yliopistot hyödyntävät tutkijakoulutuksessaan, ja jonka sisältöä Helsingin yliopisto suunnitteli päivittävänsä. Open Sciencessa ei vielä käsitelty avoimen oppimisen näkökulmia, vaikka ne ovat osa nykyaikaista avointa tiedettä ja tutkimusta. Kun avoin oppiminenkin huomioidaan, saadaan tutkimuksesta kokonaisvaltaisempi kuva, ja samalla tutkijoiden, opettajien ja muun henkilöstön työn ja osaamisen eri osa-alueet on mahdollista tehdä näkyviksi ja meritoitaviksi. Avoimen oppimisen edistäminen auttaakin sekä oppijoita, opettajia että tutkijoita opetuksen arjessa, sillä oppimateriaalien ollessa helposti ja avoimesti käytettävissä tuetaan mm. opintojen valmistumista.
Toteuttamalla avoimen oppimisen MOOC Findocnetiin uudistetaan samalla yliopistojen tutkijakoulutusta ja varmistetaan, että avoimen oppimisen opetus sisältyy kaikkien koulutustarjontaan. Englanninkielinen MOOC on suunniteltu CC-lisensioiduksi, joten sitä pystyy hyödyntämään monipuolisesti esim. henkilöstökoulutuksessa ja ammattikorkeakoulujen opetuksessa.
MOOC tulee sisältämään perustiedot avoimesta oppimisesta helposti lähestyttävässä muodossa:
- Miksi oppimista avataan?
- Miten avoimia oppimateriaaleja löytää? Miten niitä voi arvioida ja hyödyntää?
- Miten oppimateriaaliaan voi avata?
- Mitä avoimet oppimis- ja opetuskäytänteet ovat, ja miten pedagogisilla ratkaisuilla voi toteuttaa oppimisen avoimuutta?
Tehokasta ja inspiroivaa
Oppimateriaalia on työstetty yhdeksän avoimen oppimisen asiantuntijan voimin, ja työn on tarkoitus valmistua tänä keväänä. Sen jälkeen Helsingin yliopisto julkistaa oppimateriaalikokonaisuuden kaikkien käytettäväksi.
“MOOCin tekeminen yhteistyönä on itsessään erittäin hyvä esimerkki avoimesta oppimisesta: monipuolista asiantuntemusta on käytettävissä ja lopputulos tulee hyödyttämään kaikkia.”
Työskentely on edennyt johdonmukaisesti ja selkeästi avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä hyödyntäen mm. käyttämällä avoimia oppimateriaaleja ja mentoroiden toisia työryhmäläisiä. Työryhmässä todetaankin, että MOOCin tekeminen yhteistyönä on itsessään erittäin hyvä esimerkki avoimesta oppimisesta: monipuolista asiantuntemusta on käytettävissä ja lopputulos tulee hyödyttämään kaikkia.
AIkatauluhaasteista uuden oppimiseen
Hankkeissa kohdataan totta kai aina myös haasteita, ja MOOCin kohdalla haasteena on ollut aikatauluttaminen muiden töiden oheen, sillä MOOC on toteutettu ilman erillistä rahoitusta. Tällöin tekniset haasteetkin voivat harmittaa, jos oppimateriaalin toteutus hidastuu hetkellisesti niiden vuoksi. Tekniikka nähdään työryhmässä kuitenkin myös mahdollisuutena uuden oppimiseen, sillä MOOCia varten on harjoiteltu kuvien tekemistä mm. uusien tekoälyohjelmistojen avulla.
Keskeisenä motivaation lähteenä työryhmässä on avoimen tieteen ja tutkimuksen merkitys, sillä sitä tulisi ryhmäläisten mukaan tuoda esiin mahdollisimman paljon. Avoimuuden mahdollisuudet onkin tullut kerrattua MOOCia tehdessä monesta eri näkökulmasta, ja yhteistyön tekeminen on ollut muutenkin antoisaa: on kuultu, mitä muissa organisaatioissa tehdään avoimen oppimisen eteen, ja on rakennettu verkostoja tutustumalla mukaviin, taitaviin ja eri organisaatioista tuleviin ihmisiin.
MOOC-työryhmän jäsenet:
- Kaisa Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto)
- Aino Helariutta (Laurea-ammattikorkeakoulu)
- Ilmari Jauhiainen (Tieteellisten seurain valtuuskunta)
- Terhi Kaipainen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu)
- Hanna Kemppi (Turun yliopisto)
- Riikka Sinisalo (LUT-yliopisto)
- Kati Syvälahti (Tampereen yliopisto)
- Marjo Vallittu (Jyväskylän yliopisto, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja)
- Tiina Vertanen (Oulun yliopisto)
Teksti: Marjo Vallittu (Jyväskylän yliopisto, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja)
Kuva: Anne Haapanen, TSV.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
