Tutkimusyhteisön kansallinen suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin

11.11.2019
Avoimen toimintakulttuurin kuvake, jossa useasta pienestä ympyrästä muodostuu yksi suuri ympyrä.

Tutkijanarviointi mahdollistaa, muokkaa ja suuntaa tutkimusta. Siksi on tärkeää miettiä miten tutkijaa arvioidaan ja millaista tutkimusyhteisöä arvioinnin käytännöillä luodaan.

Tieteellisten seurain valtuuskunta kokosi vuosi sitten työryhmän pohtimaan vastuullista tutkijanarviointia ja työryhmä on nyt saanut työnsä päätökseen. Valmiina ovat ensimmäiset tutkimusyhteisön kansalliset suositukset vastuulliseen tutkijanarviointiin.

 Suositus keskittyy neljään arvioinnin vastuullisuutta edistävään osa-alueeseen:

  •     Arviointiprosessin rakentaminen
  •     Tutkimuksen arviointi
  •     Tutkijan tehtävien monimuotoisuus
  •     Tutkija arvioinnin osallisena

Suosituksen tavoitteena on kannustaa kaikkia arviointiprosessiin osallistuvia pohtimaan millaista tutkimusyhteisöä arvioinnilla halutaan kehittää ja miten haluttuun lopputulokseen päästään mahdollisimman vastuullisesti. Tutkijanarvioinnin vastuullisuudessa on runsaasti tilanne- ja tutkimusalasidonnaisuuksia. Suosituksessa keskitytäänkin ohjeistamaan kaikkia osallisia pohtimaan ja toteuttamaan oma osuutensa vastuullisuuden toteutumiseksi.
 
Suositus pohjaa vahvasti yhteisiin arvoihin, jotka pätevät kaikissa arviointitilanteissa:

  •     Läpinäkyvyys (Transparency)
  •     Integriteetti (Integrity)
  •     Tasapuolisuus (Fairness)
  •     Pätevyys (Competence)
  •     Monimuotoisuus (Diversity)

Suosituksessa kiinnitetään erityisesti huomiota tutkijan työn muuttumisen myötä tarvittavaan muutokseen myös arvioinnissa. Tutkimustiedon jakamisen uudet muodot, tutkimusprosessien muuttuminen, monitieteisyys ja uudet ilmiöpohjaiset tutkimusmenetelmät sekä digitalisaatio ovat kaikki vaikuttaneet tutkijan työhön. Suositus ohjaa arvioinnissa pohtimaan erilaisten tutkijan työtehtävien suhdetta toisiinsa ja siten laajentamaan arviointia kattamaan koko tutkijan työkenttä.
 
Tärkeitä teemoja suosituksessa ovat siten tutkimuksen avoimuus, eettisyys ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Myös tutkijan rooli tutkimusyhteisössä sekä opettajana ja ohjaajana on nostettu suosituksessa keskeiseen asemaan. Arvioinnin kautta on mahdollista edistää monimuotoisen ja vastuullisen tutkimuksen kehitystä huomioimalla tutkijan erilaiset työtehtävät ja mahdollistamalla niistä meritoituminen entistä laajemmin.
 
Suomalaisen tutkimusyhteisön kansallinen suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin on myös osallistumista kansainväliseen keskusteluun. Kansainväliset aloitteet arvioinnin muuttamiseksi ovat kannustaneet ottamaan arvioinnin yhdeksi keskeiseksi teemaksi tutkimuksen muutoksen edistäjänä ja mahdollisuutena. Suomi on nyt ensimmäisten maiden joukossa kansallisten suositusten kehittäjänä ja osallistuu siten vahvasti kansainväliseen keskusteluun erityisesti eurooppalaisella tutkimuskentällä.
 
Suosituksen lopullisessa versiossa on otettu mahdollisimman kattavasti huomioon aiemmasta luonnoksesta annetut kommentit. Kiitos kaikille kommentoijille!

Teksti: Henriikka Mustajoki

Julkaistu: 11.11.2019