Millainen aineisto kannattaa tallentaa ja avata muiden käyttöön? Avoin TKIO -keittokirja -sarjassa vuorossa kysymyslista tutkimusaineiston arvonmääritykseen.
Avoin TKIO -keittokirja: Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen -julkaisuun on koottu yhteensä 26 hyväksi havaittua toimintamallia, jotka on ryhmitelty hankkeen osa-alueiden mukaisesti. Esittelemme Avoimen tieteen ajankohtaista-osiossa TKIO-keittokirjasta neljä reseptiä helmi- ja maaliskuun aikana.
Sarjan kolmannessa reseptissä tarjoillaan aineistonsa arvoa pohtivalle kysymyslista arvonmääritystä helpottamaan.
Avoimia aineistoja on mahdollista käyttää uusissa tutkimuksissa, opetuksessa, oppimisessa ja liiketoiminnassa. Myös TKI-hankkeissa syntyy paljon erilaista tutkimuksellista aineistoa. Mitkä niistä kannattaisi tallentaa ja avata uudelleenkäyttöä varten?
- MIKÄ? Kysymyslista, jolla voit arvioida, voisiko tutkimusaineistosi olla hyödyllinen myös muille
- KENELLE? TKI-toimijoille, opinnäytetyöntekijöille ja opinnäytetöiden ohjaajille
- MITEN KÄYTTÖÖN? Kysymyslista on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssillä, joten sitä voi vapaasti kopioida ja muokata alkuperäisen lähteen mainiten
Kysymyslistan tarkoitus ja tavoite
Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Mutta toisaalta aineistot, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, pitäisi saada muiden tutkijoiden käyttöön. Kansallisarkiston arvonmääritys- ja seulontapolitiikassa on yksityiskohtaisesti kuvattu ne kriteerit, joilla julkishallinnon asiakirjat valitaan arkistoitavaksi, jotta niitä olisi mahdollista käyttää tieteellisissä, historiallisissa, tilastollisissa ja yleisen edun mukaisissa tarkoituksissa (KA/12247/07.01.01.03.00/2019).
Kansallisarkiston asiakirjoille tarkoitettuja kriteereitä voidaan soveltaa myös tutkimusaineistoihin. Kriteereistä muokatun kysymyslistan avulla voit arvioida oman TKI-toiminnassa tuottamasi aineiston hyödyllisyyttä myös muille, ja sitä kannattaisiko se tallentaa uudelleenkäyttöä varten.
Kysymyslista arvokkaan tutkimusaineiston löytämiseksi
Mitä useampaan kysymykseen vastaat kyllä, sitä arvokkaampaa aineistosi on uudelleenkäytön näkökulmasta.
- Onko aineistosi laadukas ja luotettava?
- Pystytkö kuvaamaan aineiston kontekstin, sisällön ja rakenteen niin, että mahdollinen uudelleen käyttäjä ymmärtää, mitä aineisto pitää sisällään?
- Onko aineistosi keräämiseen ja käsittelyyn käytetty julkista rahoitusta?
- Onko aineiston tekijyydestä, säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista sovittu?
- Onko aineistosi kattava?
- Onko aineistosi ainutkertainen?
- Kuvaako aineistosi muutosta tai murrosta?
- Voisiko aineistosi olla yhdisteltävissä muihin tietoihin tai aineistoihin?
- Onko aineistosi mahdollista tallentaa FAIR-periaatteiden mukaisesti?
- Onko tutkittaville kerrottu aineiston tallentamisesta mahdollista uudelleen käyttöä varten?
- Onko aineisto mahdollista anonymisoida?
- Ja bonuskysymys: Pohdi, millä tieteenaloilla tai minkä tyyppisessä tutkimuksessa aineistollasi voisi olla tietoarvoa?
Toteuttaminen
Tutustuimme Kansallisarkiston asiakirjojen arvonmäärityskriteereihin, ja pohdimme, mitkä niistä ovat relevantteja ja sovellettavissa tutkimusaineistoille. Kriteerit muokattiin kysymysten muotoon, ja kutakin kysymystä tarkennettiin ja avattiin tutkimuksen eettisyyden ja tutkimusaineistojen avaamiseen soveltuvilla yhteisillä suosituksilla ja ohjeilla. Valmistelussa käytettiin apuna tutkimushallinnon sanastoa sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia suosituksia ja ohjeita.
Jatkokäyttö muissa organisaatiossa
Pohdinnan tulos julkaistiin avoimesti Metropolian Tikissä-blogissa otsikolla Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Blogikirjoitus on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä, joten kysymyslistaa ja sitä selittäviä ohjeita voi vapaasti kopioida ja muokata omien tarpeiden mukaan alkuperäisen lähteen mainiten.
Kokemuksia
Tutkimusaineistojen eettisyyteen ja avaamiseen on runsaasti kansallisia ja kansainvälisiäkin suosituksia ja ohjeita. Kaikkien suositusten ja ohjeiden läpikäynti vaatii aikaa, ja niiden sisäistäminen osaksi TKI-toiminnan arkea tapahtuu vähitellen TKI-toimijan ammattitaidon kasvun myötä. Nyt tehty lyhyt kysymyslista toimii työkaluna, millä tutkimusaineiston arvonmääritystä voi aloittaa.
Teksti:
Susanna Näreaho, erityisasiantuntija, Metropolia
Joona Koiranen, tietoasiantuntija, Metropolia
Elina Koivisto, AVOTT-sihteeristö
Kuva: TSV
Sarjan aiemmat osat:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
