Tieteelliset seurat avoimuuden asialla

Salla Karjalainen on Avoin tiede tieteellisille seuroille -työryhmän puheenjohtaja. Lisäksi hän työskentelee tiedeviestijänä Liikuntatieteellisessä Seurassa (LTS) ja kirjoittaa väitöskirjaa tiedeviestinnän ammatillistumisesta. 

Tiedeviestintä näyttelee suurta roolia Karjalaisen elämässä. Mutta mistä kiinnostus tiedeviestintään alkoi? Karjalainen kertoo työllistyneensä valtiotieteiden maisterin tutkinnon saatuaan erilaisiin kansalaisjärjestöihin ennen kaikkea viestintätehtäviin. “2010-luvulla elettiin ‘somepössiksen’ aikaa, ja työpaikoilla uusien digitaalisten alustojen käyttöä patistettiin oppimaan vauhdilla. Päädyin viestinnän rooliin, ja totesin, että tämä on minulle hyvä.” 

Töiden ohella Karjalainen suoritti Tampereen yliopistossa tiedeviestinnän opintokokonaisuuden, ja päätyi tekemään opintovapaan sijaisuuden tiedeviestijänä LTS:ssa. Sijaisuuden jälkeen paikka vakinaistettiin, ja Karjalainen päätyi toimimaan tiedeviestinnän parissa täyspäiväisesti. “Tiede on kiinnostavaa, ja lisäksi mielestäni yhteiskunnan parhaita keksintöjä.” 

Avoin tiede tieteellisille seuroille -työryhmän ensiaskeleet

Avoin tiede tieteellisille seuroille -työryhmä on ollut toiminnassa noin vuoden ajan. Työryhmä perustettiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristön aloitteesta. Tavoitteena oli tiivistää yhteistyötä tieteellisten seurojen kanssa. Työryhmän konkreettinen tuotos on tarkistuslista avoimen tieteen periaatteista, jota seurat voivat hyödyntää toiminnassaan. “Jos seura on kiinnostunut ja haluaa sitoutua avoimen tieteen periaatteisiin, tarkistuslista kertoo, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa ja mitä asioita pitää ottaa huomioon”, Karjalainen tiivistää. 

Ryhmä on tavannut tähän mennessä viisi kertaa etäyhteyden välityksellä. Mukana on väkeä niin Tieteellisten seurain valtuuskunnan henkilöstöstä, kuin tieteellisistä seuroista. “On hienoa, että mukaan on saatu aktiivista väkeä perinteikkäistä seuroista, kuten LTS ja esimerkiksi Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS). Mukaan mahtuisi vielä väkeä erityisesti pienemmistä ja keskikokoisista seuroista.”, työryhmän sihteeri Jonni Karlsson (TSV) kertoo. “Joka tapauksessa työ on edennyt hienosti aikataulussa. Yhteiskirjoittaminen ja prosessia luotsaavat etätapaamiset ovat osoittautuneet toimivaksi yhdistelmäksi.” 

Karjalaisella on työryhmän toiminnasta pelkästään hyvää sanottavaa. “Tarkastuslista on edennyt tämän vuoden aikana todella hyvin. Arvioin, että saamme sen valmiiksi ensi vuoden lopulla.” 

Liikuntatieteellinen Seura allekirjoitti avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 

Puheenjohtajuuden myötä Karjalainen on perehtynyt avoimen tieteen asioihin myös omalla työpaikallaan. “Olemme LTS:ssa sitoutuneet avoimen tieteen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Työryhmän puheenjohtajana aloitettuani huomasin, että emme olleet allekirjoittaneet avoimen tieteen julistusta. Nyt sekin on sitten tehty!” Karjalainen kertoo. 

LTS on vuonna 1933 perustettu liikuntatieteistä, -kulttuurista ja -politiikasta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen muodostama kansalaisjärjestö ja tiedeviestintäorganisaatio. 90-vuotisen historiansa aikana seura on julkaissut avoimesti “ainakin niin kauan kuin verkkosivut ovat olleet olemassa”. Tämän lisäksi LTS järjestää tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, jotka ovat ilmaisia ja avoimia kaikille, mikä osaltaan edistää avointa tiedettä. 

LTS:n julkaisemat vertaisarvioidut julkaisut tulevat aina avoimesti saataville seuran verkkosivuille. Lisäksi seura julkaisee ainoaa suomenkielistä liikuntatieteellistä julkaisua Liikunta ja Tiede -lehteä viisi kertaa vuodessa. sa lehden artikkeleista on välittömästi  avoimesti saatavilla verkossa. Lehti on akateeminen julkaisu, mutta siitä löytyy artikkeleiden lisäksi myös kevyempiä ja kansantajuisempia tekstejä. Vuoden kuluttua alkuperäisestä julkaisustaan lehdet julkaistaan aina kokonaan avoimesti seuran verkkosivuilla. 

“Näitä itse asiassa luetaan ja käytetään todella paljon! Verkkosivujemme suosituinta sisältöä ovat vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Opiskelijat, tutkijat, asiantuntijat ja erilaiset alan ammattilaiset käyttävät niitä työnsä tukena”, Karjalainen sanoo. 

Tiedeviestintä onkin yksi LTS:n tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi seura kokoaa yhteen erilaisia verkostoja ja asiantuntijaryhmiä neljällä liikuntatieteellisellä osaamisalueella: liikuntalääketiede, kuntotestaus, soveltava liikunta, joka tarkoittaa esimerkiksi liikuntarajoitteisille ja ikäihmisille sovellettua liikuntaa sekä liikunnan yhteiskuntatieteet. 

“Nyt puhutaan paljon siitä, että ihmiset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi ja että harrastamiselle on esteitä. Yhteiskunnallisille näkökulmille tuntuu olevan paljon tarvetta julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa”, Karjalainen toteaa. 

Tieteellisen seuran merkitys sen jäsenille

Tieteellisten seurojen tarjoamat edut jäsenilleen vaihtelevat seurojen välillä. LTS:n jäsenet esimerkiksi saavat jäsenyyden myötä viisi kertaa vuodessa kotiinsa Liikunta ja tiede -lehden ja pysyvät siten kärryillä siitä, mitä liikkumisen, liikunnan ja urheilun kentällä tapahtuu tieteen näkökulmasta. Lisäksi seuran järjestämiin tapahtumiin pääsee jäsenyyden myötä edullisemmin, ja uutiskirje pitää kartalla tapahtumista, julkaisuista ja yleisestä keskustelusta.

“Ylipäätään jäsenenä saa tiedon siitä, mitä tieteellisellä kentällä tapahtuu”, tiivistää Karjalainen. Seurat ovat myös hyviä verkostoitumisen väyliä, ja ne yhdistävät koko ammattikuntaa. 

Miksi avoimuus sitten on niin tärkeää nimenomaan tieteellisille seuroille? “Jotta meidät tunnetaan, meistä tiedetään ja toimintaamme löydetään mukaan”, Karjalainen tiivistää. “Seurojen avoimuus on tieteen yhteiskunnallisen aseman kannalta merkittävää, sillä seurat ovat merkittävä kokoava voima, joilla on mahdollisuus tuoda kootusti esiin omia tieteenalojaan.” 

Karjalainen myös huomauttaa, että tieteellisillä seuroilla on asemaa ja resursseja luoda kuvaa siitä, miten tiede näyttäytyy yhteiskunnassa. “Näen, että meillä on velvollisuus käyttää resursseja hyvin ja antaa parastamme”, Karjalainen tiivistää painottaen lisäksi tieteellisten seurojen mahdollisuuksia edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. “Uskon, että moni löytää tiedon äärelle nimenomaan tieteellisten seurojen kautta, mukavalla tavalla ja hyvin pureksitussa muodossa.”

Salla Karjalainen ei päätynyt Liikuntatieteelliseen Seuraan aivan sattumalta – hän on pelannut roller derby -joukkueurheilulajia kilpatasolla, mikä toi kosketuspintaa liikunnan ja urheilun maailmaan. Mikä mahtaa olla Karjalaisen suosikki talvikauden lajeista?

“Opettelin viime talvena hiihtämään, mistä tykkäsin. Ylipäätään ulkona oleminen talvella on mielestäni ihanaa. Pulkkamäki on myös aika kova hitti!” 

Teksti: Amanda Häkkinen (TSV)

Kuva: Unsplash