Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella 5.-6.6. järjestetyssä Pedaforum 2019 -tapahtumassa yhtenä teemana oli avoin oppiminen. Myös Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän viestintäteemalaiset olivat järjestäneet tapahtumaan ohjelmaa.
Pedaforumin eri tilaisuuksissa kerättiin tärkeää materiaalia, joka auttaa esimerkiksi tulevan avoimen oppimisen kansallisen strategian luomisessa. Samalla jaettiin tietoa oppimisen avoimuudesta ja asiantuntijaryhmän toiminnasta. Myös yleisö tuntui kiinnostuvan aiheesta: “Tulin tänne haukotellen, lähdin täynnä uusia ajatuksia ja intoa!”
Verkostoitunut oppimisen avoimuus
Pedaforumin tunnelmiin päästiin jo tiistaina 4.6. oppimisen avoimuuden verkostotapaamisen merkeissä. Verkostotapaamisen ideana oli tarjota asiantuntijaryhmäläisille ja sen toiminnasta kiinnostuneille kokoontumistila tutustumista varten. Tilaisuudessa kuultiin myös alustuksia Helsingin yliopiston avoimen tieteen opetuksen pilotista ja uudesta avoimen julkaisemisen Editori-palvelusta.
Tilaisuudessa heräsi paljon spontaania keskustelua esimerkiksi opinnäytetöiden avoimuudesta. Eri korkeakouluissa käytännöt vaihtelivat suuresti ja hajontaa esiintyi esimerkiksi siinä, tarjoaako korkeakoulu vain digitaalista arkistoa opinnäytetöille vai ohjaako se myös töiden avoimeen lisensoimiseen.
Yksi tärkeä tulos verkostotapaamisessa oli osallistujien päätös yhteisesti laadittavasta avoimien oppimateriaalien opaspohjasta. Esimerkiksi avoimen julkaisemisen ja datanhallinnan kohdalla monet korkeakoulut olivat käyttäneet aikaansa omien oppaiden tekemiseen alkutekijöistä asti. Yhteisen avoimien oppimateriaalien opaspohjan avulla aikaa säästyisi, kun jokainen korkeakoulu voisi vain sovittaa opaspohjan oman korkeakoulunsa linjausten ja käytäntöjen mukaiseksi.
Voit osallistua opaspohjan suunnitteluun lisäämällä aiheeseen liittyviä linkkejä suunnitteludokumenttiin
Oppimateriaalit avoimeksi - miksi ja minne?
Varsinaisen Pedaforumin aikana asiantuntijaryhmäläiset järjestivät symposiumin oppimisen avoimuudesta. Ilmari Jauhiainen aloitti tilaisuuden kertomalla asiantuntijaryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta.
Tarkemmin ryhmän toiminnan tuloksiin päästiin, kun informaatikko Aino Helariutta (Laurea) ja projektipäällikkö Anna Lindfors (CSC) esittelivät ryhmän määrittelytyön tulosten pohjalta, mitä avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit ovat. Samalla he kertoivat tarkemmin, mitä avoin oppiminen voi olla käytännössä, ja vastasivat yleisön kysymyksiin avoimeen oppimiseen ja oppimateriaalien jakamiseen liittyvistä haasteista.
Suurimmaksi haasteeksi oppimateriaalien jakamisessa yleisö koki jakamiseen liittyvät sopimukselliset ja tekijänoikeudelliset kiemurat. Näitä kiemuroita selvittämässä olivat Senior Legal Counsel Liisa Sippel (Turun ammattikorkeakoulu) ja CC-lisenssien erikoisasiantuntija Tarmo Toikkanen (Open Knowledge Finland, Creative Commons Suomi). Pääasiallisena sanomana asiantuntijoilla oli, että oppimateriaalien avaaminen pitäisi nähdä enemmän mahdollisuutena kuin pakkona.
Lähtökohtaisesti oppimateriaali tietysti on tekijänsä omaisuutta, jos muusta ei ole sovittu, eikä tässä tapauksessa työnantaja voi pakottaa opettajaa jakamaan oppimateriaaleitaan. Työsopimuksessa opettaja tosin saattaa olla jo sitoutunut luovuttamaan työssä tehdyt oppimateriaalit työnantajansa omaisuudeksi. Tältä kannalta on myös opettajan etu, jos oppimateriaalien avaamisesta on sovittu esimerkiksi CC-lisenssien avulla, jolloin opettaja pystyy myös työnantajaa vaihdettuaan hyödyntämään vanhoja oppimateriaalejaan.
Iltapäivän päätteeksi asiantuntijaryhmä järjesti myös avoimista oppimateriaaleista työpajan yhdessä CSC:n kehittämän Avoimien oppimateriaalien edistäminen -hankkeen kanssa. Työpajassa esiteltiin tulevaa avoimien oppimateriaalien kansallista palvelua sekä asiantuntijaryhmän laatimaa ensimmäistä luonnosta ohjeistuksesta, joka neuvoisi oppimateriaalien jakamisen sopimuskysymyksissä.
Teksti: Ilmari Jauhiainen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
