Tutkijat kertoivat jälleen kuvailukäytännöistään 11.5. järjestetyssä työpajassa. Käytännön esimerkkien innoittamana ideoitiin konsepteja ja prosesseja, joiden avulla tutkimusorganisaatioiden tukihenkilöt voisivat tukea tutkijoita kuvailutyössä.
Nyt järjestetyt työpajat olivat jatkoa aikaisemmille työpajoille, ja lisää vastaavia toivottiin edelleen. Eri tieteenaloilla on erilaisia aineiston kuvailukäytäntöjä ja useita eri julkaisualustoja. Niinpä olimme taas pyytäneet eri tieteenaloilta tutkijoita kertomaan, miten he omassa tutkimustyössään dokumentoivat ja kuvailevat tutkimusaineistojaan ja tutkimusprosessiaan.
Miten tutkijat kuvailevat aineistojaan – 11.5. työpajan anti
Saimme kuulla Helsingin yliopiston historiantutkijoiden Anu Lahtisen ja Ville-Pekka Kääriäisen kokemuksia. Historiantutkimuksessa data on usein arkistoaineistoa, josta tutkija tuottaa omia muistiinpanojaan. Anu Lahtinen nosti esiin myös kysymyksen, mikä ylittää teoskynnyksen muistiinpanojen kohdalla. Muistiinpanojen jakaminen ja liittäminen osaksi alkuperäistä aineistoa voisi tarjota toisille tutkijoille hyödyllistä tietoa. Lisäksi hän mietti, onko parempi yrittää kuvailla vai jättää epäselvät aineistot avoimeksi jokaisen itse tulkittavaksi. Miten kuvailla vajaata tietoa, esimerkiksi: "kirje lienee vuosien 1556-1566 väliseltä ajalta"?
Historiantutkija Ville-Pekka Kääriäinen nosti esiin puheenvuorossaan selkeiden kansiorakenteiden merkityksen sekä sen, että aineistojen eri versiot voivat joskus hämmentää aineistojen tulkinnassa. Mahdollisimman hyvä lähdeaineiston kartoitus ja viitteiden kirjaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä kuvailutiedoissa.
Pauli Miettinen Itä-Suomen yliopistosta edusti datatieteen tutkimusta. Datatiede pääasiassa kehittää menetelmiä, eikä data sinänsä ole tutkimuksen tuotos. Usein koodi on datatieteen metadataa. Tyypillisesti metadatan muoto on lyhyt kuvaus siitä, mitä data on ja ohjelmalistaus. Metadata koodista jää monesti puutteelliseksi ja koodin jakamiseen ei ole tarjolla yhtä hyvin palveluja kuin muun datan jakamiseen.
Heli Hyytiäinen Helsingin yliopistosta tekee eläinlääketieteen tutkimusta. Data on pääasiassa kliinistä potilasdataa, numeerisia mittaustuloksia sekä kyselytutkimuksia. Dataa koskevat samat lainalaisuudet kuin ihmistieteissä (GDPR, salassapitosyyt, luvallisuus). Aineistonhallintasuunnitelmasta on ollut paljon hyötyä tutkimuksen aikaisessa datanhallinnassa. Koska raakadata sisältää potilastietoja, sitä ei voi avata ulkopuolisille, mutta datan suhteen voi silti noudattaa FAIR-periaatteita.
Askelmerkkejä kuvailun fasilitointiin – työpajan antia
Miten tutkijoita voisi tukea kuvailutyössä? Tämä oli keskeinen kysymys, kun lähdimme ideoimaan työpajaa yhdessä CSC:n, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Halusimme kehittää konsepteja ja prosessia, jonka avulla tutkimusorganisaatioiden tukihenkilöt voisivat tuottaa kuvailuohjeita tutkijoiden käyttöön.
30.5. järjestetyn työpajan aluksi Anna Salmi kertoi, miten Jyväskylän yliopistossa on julkaistu dokumentaatio-opas, eli konkreettisia esimerkkejä ja ohjeita eri tieteenalojen kuvailukäytännöistä.
Esityksen jälkeen työpajan osallistujat jaettiin viiteen tieteenalakohtaiseen pienryhmään pohtimaan fasilitaattorin avustuksella, mitä konkreettista voisimme tehdä tutkijoiden tukemiseksi kuvailuasioissa. Kultakin ryhmältä syntyi paljon ajatuksia ja ideoita. Jatkotyöstöön ideoista valittiin datakouluttajien käyttöön tehtävä muistilista aineistonhallinnan suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Muistilista tulee linkittymään käytännön esimerkkeihin ja materiaaleihin. Anna Salmi lupasi ottaa pienryhmän vetovastuulleen Datakoulutustyöryhmän kokouksessa 21.6. Työryhmästä voi kysyä lisätietoja Annalta: anna.m.salmi@jyu.fi.
Lisätoiveita työpajojen järjestämisestä tuli edelleen, joten varmaankin palaamme asiaan työpajojen merkeissä syksyn aikana.
kooste 30.5. työpajasta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=371305621
11.5. muistiinpanot https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=364594562
Työpajat järjestivät yhteistyössä CSC (Siiri Fuchs ja Päivi Rauste), Helsingin yliopisto (Iina Hepolehto, Tuija Korhonen ja Aleksi Peura) , Itä-Suomen yliopisto (Manna Satama) ja Jyväskylän yliopisto (Anna Salmi).
Teksti: Päivi Rauste (CSC)
Kuva: StartupStockPhotos, Pixabay
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
