Kuinka rahoituksen tiekartta toteuttaa ohjausryhmän tehtävänantoa

Tiekartta on vastaus avoimen tieteen ja tutkimuksen ohjausryhmän asettamaan tehtävänantoon. Tehtävänanto oli tuottaa ehdotus rahoitusmallista sekä sitä tukeva toimintasuunnitelma. 

• Laatia avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen, linjausten ja viitearkkitehtuurin pohjalta rahoitusmalli, jossa ehdotetaan
• miten nykyisiä tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen julkisia rahoituskanavia voidaan muokata avoimuutta tukevammaksi joko a) rahoitukseen vaadittavien edellytysten tai b) rahoituksen määrään vaikuttavien lisäehtojen avulla
• miten avoimuus voidaan huomioida muissa kuin julkisissa rahoituskanavissa (esim. säätiörahoitus)
• ja mitä muita rahoituskanavia tarvitaan olemassa olevien lisäksi tukemaan tieteen ja tutkimuksen avoimuutta.
• Laatia toimintasuunnitelma, jossa ehdotetaan
• etenemisaskeleet, joilla rahoitusmalli voidaan toteuttaa
• mahdollisia lainsäädännöllisiä muutoksia, joita rahoitusmallin toteuttaminen vaatii
• ja toimenpiteitä, joilla ryhmässä edustetut organisaatiot voivat oman budjettinsa puitteissa edistää tieteen ja tutkimuksen avoimuutta.

Tuloksena oli tiekartta, joka sisältää kuusi suositusta avoimen tieteen rahoituksen järjestämiseksi. Teksti arvioi, kuinka ohjausryhmän tehtävänanto toteutuu tiekartan suosituksissa.

Tiekartta perustuu avoimen tieteen linjauksiin, viitearkkitehtuuriin sekä kansainväliseen kehitykseen

Tehtävänannon mukaan ehdotuksen tuli perustua avoimen tieteen julistukseen, linjauksiin sekä viitearkkitehtuuriin. Tältä osin tehtävänantoa on noudatettu näkyvimmin tutkimusrahoittajia koskevassa suosituksessa. Tutkimusrahoittajien avoimen tieteen käytännöt on jaoteltu avoimen tieteen osa-alueiden (toimintakulttuuri, tutkimusainestojen ja -menetelmien avoimuus, avoin julkaiseminen, avoin oppiminen) mukaan. Tutkimusorganisaatioita koskevassa suosituksessa sisällön kartoitus on tehty samojen osa-alueiden mukaisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuria hyödyntäen. 

Laajempaa kohderyhmää koskevissa suosituksissa kansallisista infrastruktuureista sekä korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoituksesta ja rakenteesta tarkastelun tasoa on nostettu koko avoimen tieteen kokonaisuuteen. Tiekartan viimeisessä luvussa hyviä käytäntöjä on koottu kohderyhmittäin osa-alueiden sijaan. Kokonaisuus on tiukasti ankkuroitu kansalliseen linjauskokonaisuuteen sekä sen toteutumista tukevaan viitearkkitehtuuriin.

Tehtävänannon ehdottaman kokonaisuuden lisäksi tiekartassa on huomioitu avoimen tieteen rahoituksen kansainvälinen viitekehys. Erityisesti Unescon avoimen tieteen suositusta täydentävä Funding Open Science sekä vastuullista tutkijan ja tutkimuksen arviointia edistävä CoARA tuovat tiekartalle kansainvälistä selkänojaa. 

Painopiste rahoitukseen vaadittavissa edellytyksissä 

Tiekartta ehdottaa tehtävänannon mukaisesti julkisten rahoituskanavien muokkaamista lisäedellytysten avulla erityisesti tutkimusrahoittajia koskevassa työkalussa. Rahoituksen määrään vaikuttaviin lisäehtoihin tiekartta ei suoranaisesti ota kantaa. 

Julkisia tutkimusrahoittajia suositellaan edellyttämään rahoituksensaajilta avoimen tieteen käytäntöjä ja sitoutumaan kattamaan näistä edellytyksistä aiheutuvat kulut. 

Tiekartta ehdottaa, että julkisten rahoituskanavien tarkempaa muokkaamista suunnittelee strateginen työryhmä, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö kutsuu koolle. Ryhmän tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen vastuullisen avoimuuden toimintaympäristön kehittäminen Suomeen. 

Erityisesti tutkimusjulkaisemisen rahoituksen kohdentamisen keinoista tiekartta ehdottaa laajamittaista keskustelua. Keskusteluun osallistuvat muun muassa julkiset tutkimusrahoittajat. 

Säätiöt ja tutkimusyhteisön ulkopuolinen rahoitus huomioitu

Avoimuuden huomioiminen muissa kuin julkisissa rahoituskanavissa on tiekartassa huomioitu säätiörahoituksen sekä tutkimusyhteisön ulkopuolelta saatavan rahoituksen osalta. Näihin kuuluvat yritykset, yhdistykset ja valtion tai kunnallishallinnon organisaatiot. 

Tutkimusrahoittajien työkalussa ehdotetaan, että säätiöt toteuttavat vähintään työkalussa alimmalla tasolla määritellyt minimikäytännöt ja tavoittelevat julkisille rahoittajille määriteltyjen edistyneempien käytäntöjen toteuttamista. Alimman tason käytännöt on määritelty erityisesti säätiökentän huomioimiseksi tasapuolisella tavalla.

Tiekartan viimeiseen lukuun on lisäksi koottu hyviä käytäntöjä tutkimusyhteisön ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisestä avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Näihin kuuluvat tutkijoille, opettajille ja tukipalveluille suunnatut ohjeistukset ja koulutukset yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä näihin soveltuvista rahoitusmekanismeista. 

Lisäksi hyviin käytäntöihin kuuluvat yrityksille suunnattu viestintä sekä koulutus- ja yritysyhteistyöhön liittyvien mallisopimusten ja ohjeiden laatiminen.

Muiden rahoituskanavien tarkan määrittelyn sijaan tilaa uusille avauksille

Tiekartta ei määrittele tarkasti muita rahoituskanavia, joita lisäksi tarvitaan. Kansainvälistä tutkimusrahoitusta tiekartta ei käsittele. Kaikissa laajemman kohderyhmän suosituksissa jätetään tilaa uusille avauksille esimerkiksi pysyvien toiminnallisten rakenteiden sekä infrastruktuurien kehittämisen edistämiseksi.

Esimerkiksi infrastruktuureja koskevassa suosituksessa ehdotetaan, että kansallisten infrastruktuurien resursoinnista ja toteutuksesta vastaavat tahot ylläpitävät ja kehittävät infrastruktuureja aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ja siten, että ne vastaavat tutkimusyhteisön tarpeisiin ja niiden toiminta on kestävällä pohjalla. Tahoiksi on määritelty yksittäiset tutkimusorganisaatiot, näistä koostuvat konsortiot sekä kansalliset toimijat, kuten Tieteellisten seurain valtuuskunta sekä Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Etenemisaskeleet sisällytetty suosituksiin erillisen toimintasuunnitelman sijaan

Tiekartta poikkeaa alkuperäisestä tehtävänannosta rakenteeltaan siltä osin, että sisältöä ei ole jaettu selkeästi erillisiin rahoitusmalliin ja toimintasuunnitelmaan. Tämän takia suositukset ovat osin luonteeltaan toiminnallisia. Ratkaisu on lisäksi osin terminologinen. Työryhmä ajatteli, että rahoitusmalli olisi helppo sekoittaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusmallin.

Selkeimmät etenemisaskeleet löytyvät suosituksista korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoituksen kehittämiseksi sekä suosituksessa tutkimusjulkaisemisen rahoituksen kohdentamiseksi. Kumpikin ehdottaa suoraan toimia tiekartan tavoitteiden toteutumiseksi koolle kutsuttavan strategisen ryhmän sekä laajamittaisen keskustelun järjestämisen muodossa.

Etenemisaskeleena voidaan myös pitää tutkimusrahoittajien työkalua koskevia suunnitelmia. Työkalun nopeaa käyttöönottoa ja omaksumista puoltaa sen hyödyntäminen avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan kehitystyössä.

Ehdotuksia toimenpiteistä erityisesti rahoittajille sekä tutkimusorganisaatioille

Omissa suosituksissaan on avoimuutta edistäviä toimenpiteitä ryhmässä edustetuille organisaatioille koottu erityisesti tutkimusrahoittajia sekä tutkimusorganisaatioita silmällä pitäen.

Tutkimusrahoittajien avoimen tieteen käytännöt työkalussa erityisesti korkeimmalle tasolle on koottu käytäntöjä, joihin avoimuutta edistävien rahoittajien olisi hyvä parhaimmassa tapauksessa pyrkiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi rahoitusedellytysten toteutumisen seuranta ja raportointi, uusien projektien ja käytäntöjen pilotointi sekä oman rahoitustoiminnan vaikutusten säännöllinen analysointi avoimen tieteen näkökulmasta.

Tutkimusorganisaatiolle suunnatussa suosituksessa ehdotetaan vastaavalla tavalla tunnistamaan keskeisimmät kehitystä ja rahoitusta vaativat avoimuuden tukipalvelut, mahdollistamaan tutkimusorganisaatioiden henkilökunnan työajan käyttämisen avoimen tieteen kehitystyöhön sekä hyödyntämään yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa palveluiden järjestämiseksi. Tarkoituksena ei ole organisaatioiden arkeen ja autonomiaan puuttuminen, vaan avoimen tieteen ja sen tuen näkyväksi tekeminen toiminnan suunnittelun tasolla.

Tiekartta toteuttaa ohjausryhmän tehtävänannon perustelluin muutoksin

Tiekartta on sovittuun lähdeaineistoon perustuva ehdotus tehtävänannon toteuttamiseksi, joka on toteutettu yhteistyössä sekä valmistunut tavoiteajassa. Isossa kuvassa ohjausryhmän tehtävänanto toteutuu.

Osaan tehtävänannon tavoitteista tiekartta ei suoraan ota kantaa. Näitä ovat lainsäädännölliset muutokset, joita sen tavoitteiden toteutuminen vaatii sekä rahoituksen määrään vaikuttaminen lisäehtojen avulla. 

Lainsäädännölliset muutokset jäivät pois, sillä työryhmän näkemyksen mukaan avoimen tieteen kysymyksiin liittyvä juridinen kenttä ei ole riittävän kehittynyt. Rahoituksen määrään vaikuttaminen lisäehtojen avulla ei saanut työryhmässä kannatusta, sillä käytäntöä ei pidetty riittävän kannustavana. Aiheet saattavat kuitenkin nousta uudelleen keskusteluun ehdotetun strategisen ryhmän työssä. 

Osa tehtävänannon tavoitteista vaatii tiekartan mukaan pitkäjänteisempää tarkastelua, käynnissä oleviin kehittämisprosesseihin vaikuttamista sekä laajempien keskustelujen järjestämistä kysymysten ratkaisemiseksi asianmukaisella tavalla. Näitä silmällä pitäen tiekartta pyrkii antamaan parhaat mahdolliset evästeet jatkoa varten.

Tehtävänannon tavoitteista tiekartta ehdottaa suoraan keinoja nykyisten tutkimuksen ja korkeakoulutuksen julkisten rahoituskanavien muokkaamiseen rahoitukseen vaadittavien edellytysten avulla, avoimuuden huomioimista muissa kuin julkisissa rahoituskanavissa sekä toimenpiteitä ja etenemisaskeleita näiden toteutumiseksi.

Kuva: Sven Mieke, Unsplash

Teksti: AVOTT-sihteeristö ja avoimen tieteen rahoitus -työryhmä