Kevättyöpajassa suunniteltiin tulevaa

Avoimen tieteen kevättyöpajan (15.2.2022) yhteisessä osuudessa keskityttiin avoimen tieteen riskityöhön ja linjausten jälkeisen työn visioimiseen. Yhteisen osuuden lopuksi Leo Lahti esitteli työn alla olevaa tutkimusmenetelmien avoimuuden osalinjausta, joka on tarkoitus saada avoimelle kommentoinnille kevään aikana. Kaikille yhteisen osuuden jälkeen työryhmät pitivät vielä omia kokouksiaan.

Riskityö etenee

Tammikuun riskityöpajoissa asiantuntijaryhmät pohtivat riskejä kunkin asiantuntijaryhmän omien linjausten tavoitteiden toteutumiselle. Riskejä kertyi kaikkiaan 230 kappaletta. Sihteeristö on karsinut, yhdistellyt ja tiivistänyt riskejä, minkä jälkeen on päästy noin 70 riskiin.

Kevättyöpajassa käytiin sihteeristön kokoamaa riskitaulukkoa läpi siten, että kullekin ryhmälle oli annettu noin 10 riskiä pohdittaviksi. Ryhmän tehtävänä oli valita niistä kolme tärkeintä. Riskit saattoivat olla keskenään eritasoisia ja edustaa eri alueita, joten ryhmien tehtävä ei ollut helppo. Kustakin riskiryhmästä kuitenkin nousi tiettyjä riskejä yli muiden, kuten valmisteilla olevaan tekijänoikeuslakiin liittyvät riskit, resurssien vähyys, organisaatioiden vaillinainen sitoutuminen ja tutkijoiden puutteellinen taitotieto.

Tämän jälkeen sihteeristö edelleen tiivistää riskitaulukkoa ja valikoidut riskit esitellään ohjausryhmän kokouksessa 30.3. Seuraava yhteinen työpaja riskityöhön liittyen järjestetään huhtikuussa, jolloin määritellään kunkin riskin todennäköisyys ja haitallisuus.

• Linkki riskitaulukkoon (Google Drive)

Mitä linjausten jälkeen?

Suurin osa linjauksista valmistuu vuoden 2022 aikana, jonka jälkeen alkaa toimeenpanovaihe. Mitä silloin pitäisi tapahtua AVOTT-koordinaatiossa ja miten asiantuntijayhteisö voisi parhaiten tukea toimeenpanoa?

Asiantuntijoiden ajatuksia linjaustyön jälkeisestä työstä kerättiin Mentimeterin avulla. Kommenteista nousivat esille ainakin seuraavat teemat:

• Linjausten päivitystyöhön valmistautuminen
• Linjausten toimeenpanon seuranta
• Jalkauttaminen kentälle: mitä tavoitteet ja toimenpiteet esimerkiksi organisaatioissa käytännössä tarkoittavat?
• Koulutusten järjestäminen
• Hyvien käytäntöjen ja esimerkkien jakaminen
• Verkostoituminen ja vertaistuki: kaikilla on samanlaisia haasteita, eikä niitä kannata kaikkien ratkoa erikseen

Avoimen tieteen sivuille toivottiin myös tukipakettia linjausten toimeenpanoon liittyen. Sihteeristöllä onkin suunnitteilla eri linjausten keskinäisten suhteiden selkeyttämiseen tarkoitettu verkkotyökalu.

Mutta tarvittaisiinko silti uusia linjauksia?

Huolimatta siitä, että linjauksia on jo melkoinen määrä ja selvää linjaustyöväsymystä on havaittavissa, asiantuntijayhteisöltä kysyttiin tarpeesta uusille linjauksille. Aiempien linjauskokonaisuuksien suunnitelmista on noussut kolme aihepiiriä, joista ei ole vielä linjattu mitään. Nämä ovat:

• Opinnäytteet (julkaisut/oppiminen)
• Ei-vertaisarvioidut eli ammattijulkaisut (julkaisut)
• Ei-tekstuaaliset tutkimusjulkaisut (julkaisut)

Linjausten puuttuminen on ongelmallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan kannalta, sillä sellaista, mistä ei ole linjattu ei voida myöskään seurata. Kaikki kolme ovat myös erityisen tärkeitä tietyille organisaatioille: opinnäytteet korkeakouluille, ei-vertaisarvioidut AMK:lle ja ei-tekstuaaliset taiteen yms. tutkimuksessa.

Asiantuntijoilta kysyttiin Mentimeterin avulla, tarvitseeko näistä kaikista linjata ja pitäisikö tehdä kaikista omat osalinjauksensa vai ehkä yhteislinjauksia. Kaikki ehdotetut aihepiirit saivat kannatusta linjaamiseen, joskin mielipiteissä oli myös paljon hajontaa. Suurinta kannatus oli opinnäytteiden linjaamiselle. Opinnäytteet saivat myös eniten kannatusta omaan linjaukseen. Mentimeteriä seuranneessa keskustelussa nostettiin esille linjausta kevyemmät ratkaisut ja esimerkiksi uusien teemojen lisääminen jo olemassa oleviin linjauksiin niiden päivityksen yhteydessä.

Teksti: Elina Koivisto / AVOTT-sihteeristö
Kuva: Unsplash (muokattu)