Ravitsemussuositukset ja -tottumukset kiinnostavat niin terveydenhuoltoa kuin kansalaisia. Niistä kerätään massoittain tietoa, mutta miten tietoa hyödynnetään? Avoimuuden edistäjä -palkinnon saajat ovat löytäneet kelpo ratkaisun.
Ravitsemus ja ruokavaliot pysyvät vuodesta toiseen otsikoissa ja ihmisten intohimon kohteina. Netti pursuaa virallista ja epävirallista tietoa uusista ravitsemussuosituksista, yksittäisten elintarvikkeiden terveyshyödyistä ja erityisruokavalioiden siunauksista.
Ohjeet ja suositukset eivät kuitenkaan aina perustu tutkittuun tietoon, vaan paljastuvat usein huuhaaksi. Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteinen FOODNUTRI-hanke on perättömän tiedon vastaisku kestävän ruoka- ja ravitsemustutkimuksen sanansaattajana.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmaisen johtama hanke palkittiin vuoden 2025 avoimuuden edistäjä -palkinnolla. Tänä vuonna päättyvän hankkeen avoimet verkkotyökalut Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku ovat syntyneet tiiviissä yhteistyössä useiden ravitsemustieteen ja teknologian asiantuntijoiden kanssa, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola. Aittola työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa sekä erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssa.
Ravitsemustieto kiinnostaa niin tieteentekijöitä kuin terveydenhuoltoakin. Erityisen kiinnostavaa se on tavalliselle kansalaiselle. Tämän jutun lukija voi vakuuttua asiasta selvittämällä henkilökohtaisen ruokavalioindeksinsä Ravitsemusnavigaattorista. Yksityiskohtainen kysely summaa ruokavaliosta kertyvät pisteet indeksiluvuksi, josta voi tehdä päätelmiä omien ruokailutottumustensa terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä.
Tosin juuri tuota vastakkainasettelua hankkeen vetäjät ovat halunneet parhaansa mukaan välttää.
Datan käytön eri kohteet
FOODNUTRI-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut tutkimukseen perustuvan ravitsemustiedon saattaminen avoimesti kaikkien käyttöön.
– Tiedon avaaminen on tärkeää. Ravitsemustieto koskettaa kaikkia, ja parhaimmillaan sen ymmärrys päätyy ihmisten arkeen, Marjukka Kolehmainen toteaa.
– Halusimme tehdä tieteestä konkreettisen työkalun, joka auttaisi ihmisiä, Kirsikka Aittola jatkaa.
Mutta miten upouudet verkkotyökalut saatetaan kuluttajien tietoisuuteen? Entä mitä työkalujen keräämälle tiedolle lopulta tapahtuu? Katoaako se netin mustaan aukkoon tai ajautuuko mahdollisesti vääriin käsiin? Se olisi harmi, sillä muun muassa terveydenhuoltoon kertyy Kolehmaisen mukaan ”järkyttävä määrä” tietoa, jota voitaisiin Suomessa hyödyntää monin tavoin.
Professori on selvillä datan käytön monimutkaisuudesta. Yksistään tutkimuslaki säätelee, miten paljon dataa voidaan avata; esimerkiksi henkilökohtaiseen dataan ei saa koskea.
Ravitsemusnavigaattori ei näin ollen kerää henkilökohtaisia tietoja, vaan käyttäjä toimii anonyymisti. Palvelu ei edellytä rekisteröitymistä.
Ruokavalioindeksin käyttäjä saa koodin, jolla pääsee seuraamaan omia vastauksiaan ja niiden mahdollisia muutoksia.
– Koodin voi antaa halutessaan terveydenhuollon asiantuntijalle, joka voi yhdistää siitä saadun tiedon henkilön terveystietoihin, Kolehmainen kertoo.
Navigaattori ohjaa tarvittaessa Ravitsemuspolkuun, josta löytyy vinkkejä entistä laadukkaampaan ravitsemukseen.
Tekijöiden visiossa ravitsemusdata voisi palvella laajemmin myös työterveyshuoltoa sekä hyvinvointialueita, jotka haluavat saada selkoa paikallisista ravitsemustottumuksista ja ruokavalion laadusta. Anonyymia dataa voitaisiin hyödyntää myös tutkimuksen toisiokäytössä, esimerkiksi diabeteksen hoidossa ja elintapainterventiotutkimuksessa.
Digityökalut pohjaavat tutkitun tiedon ohessa kuluttajien ja ammattilaisten kanssa käytyihin keskusteluihin. Helppokäyttöinen ja ilmainen Ravitsemusnavigaattori syntyi seuraavin vaihein:
RAVITSEMUSNAVIGAATTORI OHJAA ETEENPÄIN
1. Käytössä oli ensin paperilomakkeelle printattu ruoankäyttöä arvioiva kysely. Sen perusteella kehitettiin mittari eli ruokavalioindeksi antamaan ruokavaliolle lukema.
2. Ruoankäyttömittarista saatu palaute automatisoitiin.
3. FOODNUTRI-hanke käynnistyi vuonna 2022. Digikehittämisessä korostettiin käyttäjäystävällisyyttä, palautteen monipuolisuutta ja käyttäjille annettavia konkreettisia vinkkejä. Ruokavaliomuutoksen tueksi luotiin avoin digityökalu Ravitsemuspolku.
Lisätietoa: ravitsemusnavigaattori.fi, ravitsemuspolku.fi
Tiedeviestintä karttaa vastakkaisasettelua
Jotta Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku tuottaisivat toivottuja tuloksia, niiden pitäisi houkutella sivustoilleen runsaasti käyttäjiä. Eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä on kehittänyt ja testannut lukuisia keinoja tehdäkseen ravitsemustyökaluista helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä tavallisten kansalaisten ja asiantuntijoiden hyödynnettäväksi.
FOODNUTRIN tuottamaa ravitsemustietoa jaetaan sosiaalisessa mediassa ja kuntien kanssa pian käynnistettävissä piloteissa. Tietoa levitetään lisäksi muutamissa nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneissa oppilaitoksissa sekä liikunnanohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden voimin. Tutkijat osallistuvat itse tiedeviestintään erilaisin esityksin ja julkaisuin.
Viestinnälliset näkökulmat on mietitty erityisen tarkkaan, koska digityökalut on suunnattu kaikenlaisille ihmisille ja ruokavalioille.
– Ruokaan liittyvä viestintä on yleensä hirveän mustavalkoista. Olen allerginen sille, Kolehmainen toteaa.
Aittola on samoilla linjoilla. Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku pyrkivät välttämään pienintäkin vastakkainasettelua terveellisen ja epäterveellisen ruoan välillä. Ne eivät arvota ruokia tai ruodi niiden terveellisyyttä.
– Kun arvioimme ruokavalion laatua, emme sano, onko se hyvä vai huono, vaan miten se edistää terveyttä, Aittola taustoittaa.
Lisähaasteena oli muokata hankalat asiat ymmärrettäviksi liikoja lupailematta. Syyllistämisen sijaan kansalaisia halutaan innostaa pohtimaan omaa tilannetta ja tekemään järkeviä ratkaisuja. Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku voivat auttaa ravitsemukseen liittyvissä pohdinnoissa.
Teksti: Helen Partti Kuva: Ida Tikkanen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
