Avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitys on Euroopassa vilkasta. Suomi erottuu laajalla ja yhtenäisellä linjauskokonaisuudellaan edukseen. Onnistumisia on tehty myös esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa.
CoNOSC (Council for National Open Science Coordination) on näköalapaikka suomalaisen tutkimusyhteisön roolin arviointiin avoimen tieteen ja tutkimuksen kehityksessä Euroopassa. CoNOSCin ensimmäisenä puheenjohtajana on toiminut Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen pääsihteeri Henriikka Mustajoki 2019-2022.
Kattavat linjaukset
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen visioon on kirjattu, että suomalainen tutkimusyhteisö on avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälinen edelläkävijä. Suomalaisen tutkimusyhteisön käytössä on laaja linjauskokonaisuus avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi. Yhteiskehittämisen kautta syntyneet linjaukset tukevat sekä organisaatioita, että tutkijoita kulttuurinmuutoksessa, jossa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavat muuttuvat osaksi sitä, mitä ymmärrämme normaalina tutkimustoimintana.
Linjauskokonaisuuden laajuus ja yhtenäisyys ovat suomalaisen avoimen tieteen ja tutkimuksen vahvuuksia. Monissa muissa maissa vastaava kokonaisuus on vasta alussa ja sen laatijoina työskentelee hajanaisempi joukko toimijoita. Suomalaisissa linjauksissa on tartuttu laajempaan aihekokonaisuuteen kuin useassa muussa maassa. Näin ollen esimerkiksi avoimen oppimisen, tutkimusmenetelmien avoimuuden sekä toimintakulttuurin avoimuuden linjauksia voidaan pitää selkeinä edelläkävijöinä Euroopassa. Myös suomalainen avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta on eurooppalainen edelläkävijä. Se on ensimmäinen laaja-alainen avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen seurantamalli. Erityisen suomalaisesta seurannasta tekee palveluiden, arvioinnin sekä avointen oppimateriaalien ottaminen osaksi avoimen tieteen ja tutkimuksen kehityksen indikaattoreita.
CoNOSCin toimintatapoihin kuuluvat maakohtaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausprosessien esittelyt. Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen yhteisöllinen toimintatapa herättää kollegoissa kysymyksiä ja ihailua - moni toivoo, että vastaava kaikille yhteinen linjaustyö olisi mahdollista myös heidän kotimaassaan.
Yhteisrahoitteista avoimen tieteen ja tutkimuksen kehittämistä
Useassa Euroopan maassa etsitään parhaillaan uudenlaisia malleja rahoittaa avoimen tieteen ja tutkimuksen kehittämistä. Yksi esimerkki tällaisista onnistumisista on Ranska, jossa on perustettu avoimen tieteen rahasto tukemaan ranskalaisen avoimen tieteen kansallisen suunnitelman toteutumista.
Suomessa infrastruktuurien rahoitus on järjestetty pitkälti Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ohjatulla rahoituksella. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tarvetta yhteiselle rahoitukselle ministeriön rahoitusmallin tueksi olisi. DMP-Tuulin työn jatkumista varten perustettu konsortiomalli on raskas. Vastaavien yhteisten työkalujen ja toimintojen kehittämisen ja omistamisen tueksi voisi olla tarpeellista pohtia millainen yhteisrahoitteinen malli toimisi Suomessa parhaiten.
Datanhallinnan asiantuntijat
Eurooppalaisessa avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitystyössä on meneillään useita kansallisia hankkeita koskien datanhallinnan avoimuutta edistävien ammattilaisten tehtävien määrittelyä, koulutustarpeiden tunnistamista sekä rekrytointia. Esimerkiksi Alankomaissa on valtion myöntämän palkkatuen ansiosta kyetty tukemaan data steward -järjestelmän kehittymistä tutkimusorganisaatioissa. Tavoite on kunnianhimoinen – yksi data steward kahtakymmentä tutkijaa kohden. Lisäksi Alankomaissa on nykyään mahdollista opiskella aineistonhallintaa pääaineena sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
Teemaan on tartuttu myös Suomessa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatioon on perustettu Datanhallinnan asiantuntijan ammatillisen pätevöitymisen tiekartta -työryhmä. Työryhmään voi ilmoittautua mukaan 15.8. mennessä. Työryhmää vetävät Mari- Elisa Kuusniemi (HY) sekä Päivi Kanerva (TY).
Teksti ja kuva: Henriikka Mustajoki (AVOTT)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
