Avoimen oppimisen vaikuttaja 2025 -palkinto myönnettiin Jyväskylän yliopiston lehtori Panu Moilaselle.
Panu Moilasen tie digitaalisen turvallisuuden asiantuntijaksi ei ollut aivan suora. Ensin elektronisen liiketoiminnan opettajana toiminut Moilanen alkoi kiinnostua teknologian ja turvallisuuden suhteesta 2000-luvun alussa. Kiinnostus suuntautui myöhemmin erityisesti kyberturvallisuuteen, johon Moilanen tutustui tarkemmin mm. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kursseilla.
Kun kyberturvallisuus nousi opetettavaksi teemaksi myös Jyväskylän yliopistossa, kollegat muistivat, että Moilasella oli jo kokemusta aiheesta. Hänen asiantuntemuksensa digitaalisen turvallisuuden alalla alkoi hiljalleen laajeta. “Tällä hetkellä eniten kiinnostavat informaatiovaikuttamiseen ja kognitiivisen turvallisuuteen liittyvät teemat sekä niiden kytkökset teknologiaan”, hän kertoo.
Yliopistotehtäviensä lisäksi Moilanen tekee tiivistä yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n sekä Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kanssa. “Tämä on tällainen suomalainen ilmiö, että yhden teeman ympärille on muodostunut tiivis yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa ristiin rastiin, ja kun olet yhdessä paikassa puhumassa, olet kohta myös muissakin”, Moilanen toteaa.
Digitaalisuuden haasteet
2000-luvun alusta digitaalisen turvallisuuden kentässä on tapahtunut huomaamattomia muutoksia. “Varmaan ajattelemme, että elämme suunnilleen samanlaisessa maailmassa kuin kaksikymmentä vuotta sitten, kun emme huomaa, miten yhä suurempi osa elämästämme on tullut täysin riippuvaiseksi taustalla olevasta teknologiasta”, Moilanen huomauttaa. Koska monessa arkisessa askareessa jo edellytetään digitaalisten laitteiden käyttöä, olemme entistä alttiimpia digitaalisille hyökkäyksille.
Erityisen isoksi haasteeksi Moilanen nostaa sen, että digitaalista toimintaympäristöämme hallitsee tällä hetkellä viisi suurta yhdysvaltalaista yritystä (Alphabet, Apple, Meta, Amazon ja Microsoft). Tähän asti olemme voineet luottaa oikeusperustaiseen järjestelmään, jossa solmitut sopimukset pitävät. Yhdysvaltain vallanvaihto on kuitenkin johtanut uudenlaiseen epävakauteen, jossa esimerkiksi Microsoft saattaa päätyä sulkemaan kansainvälisen rikosoikeuden tuomarien sähköpostitilejä. “Jos isot teknologiayhtiöt päättävät poistaa palvelunsa suomalaisilta yliopistoilta, koska täällä tutkitaan vääriä asioita, sitten ei useampaan kuukauteen saada tehtyä yhtään mitään”, Moilanen maalailee.
Panu Moilasen mukaan avoimen verkkokurssin aiheen tulee olla hyvin valittu ja sellainen, joka ihmisiä kiinnostaa. Kuva: Anne Haapanen, TSV.
Turvallisuustietoisuutta kansalaisille
Moilanen painottaa kokonaisturvallisuuden mallia, jossa turvallisuus rakennetaan yksilöistä lähtien ja yksilöiden turvallisuudesta edetään yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Sama malli pätee myös digitaaliseen turvallisuuteen. Mitä paremmin jokainen suomalainen ja Suomessa asuva tietää oman vastuunsa digitaalisesta turvallisuudesta, sitä helpompaa on rakentaa turvallisuutta ylemmille tasoille. “Digitaitoja kutsutaan usein nykymaailman liikennesäännöiksi, joista jokaisella on oltava tietty perusymmärrys riippumatta siitä, millä välineellä digimaailmassa liikutaan”, Moilanen kertoo.
Konkreettisena vastauksena kansalaisten ymmärryksen lisäämiseen syntyi Kansalaisen kyberturvallisuus -verkkokurssi. “Seitsemän vuotta sitten nousi aiempaa voimakkaammin tapetille jatkuva oppiminen, ja kun kysyttiin ideoita avoimista verkkokursseista, tämä tuntui luontevalta aiheelta”, Moilanen kertoo. Aivan ongelmitta projektia ei kuitenkaan saatu valmiiksi. Kun rahoitus kurssiin oli varmistunut helmikuussa 2020, seuraavassa kuussa tulikin korona. “Ajatuksena oli ollut tehdä kurssiin paljon asiantuntijahaastatteluita, mutta siinähän meni vuosi, ennen kuin yliopistolta sai matkustaa minnekään”, Moilanen muistelee.
Laajentuva verkkokurssien sarja
Verkkokurssi valmistui koronasta huolimatta lokakuussa 2021, suunnitellusti kansallisen digiturvallisuuden päivänä. Saavutukseen on oltu tyytyväisiä. Verkkokurssi on tulossa todennäköisesti laajempaan käyttöön myös muiden yliopistojen tutkintokoulutuksissa. Onnekkaasti kurssia on voitu päivittää kyberturvallisuuteen liittyvien projektien rahoituksella. “Jos olisi pitänyt päivittää oman työn ohella, olisi se jäänyt kyllä tekemättä”, Moilanen toteaa.
Avoimia verkkokursseja on syntynyt Jyväskylän yliopistossa myös muista turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Esimerkiksi Johdatus tiedusteluun on ollut hyvin suosittu. “Se varmasti kuulostaa aika jännittävältä, vaikka tiedustelun kaltaista toimintaa tehdään hyvin arkisissakin asioissa, kun esimerkiksi selvitetään päivän sää ja valitaan pukeutuminen sen mukaan”, Moilanen naurahtaa.
Erityisesti Moilanen mainostaa viime lokakuussa julkaistua Kansalaisen informaatioturvallisuus -verkkokurssia. “Tämä kurssi vastaa toisenlaiseen digitaaliseen maailman haasteeseen eli verkossa leviävään misinformaatioon ja informaatiosodankäyntiin”, Moilanen kuvaa. Suunnitteilla on tehdä lisää vastaavanlaisia sisältöjä, mutta tarkkoja aiheita ja aikatauluja ei ole vielä päätetty.
Miten teen oman avoimen verkkokurssin?
Moilanen antaa neuvoksi avointen verkkokurssien tekijöille, että aiheen pitää olla hyvin valittu ja sellainen, joka ihmisiä kiinnostaa. “Toki ihmisiä kiinnostavat monenlaiset aiheet, mikä on vain hyvä asia”, hän pohtii.
Erityisesti Moilanen painottaa, ettei avoimia verkkokursseja tai muita jatkuvan oppimisen sisältöjä kannata lähteä tekemään oman työn ohella. “Tämä ei ole mitenkään mahdollista nykyresursseilla, joissa tutkintokoulutuksen pyörittäminenkin on välillä melkoista taiteilua”, hän varoittaa.
Avainsanana Moilasen mielestä on projektimainen toiminta, jossa on jo alussa tiedossa, milloin tuloksen pitää olla valmis. “Pitää olla järkevästi resursseja ja paljon muita tekijöitä ja teknistä tukea ympärillä, joiden kanssa asioita voi pyöritellä ja jakaa tehtäviä”, Moilanen kiteyttää.
Haastattelu ja teksti: Ilmari Jauhiainen, TSV
Kuvat: Anne Haapanen, TSV.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
