Miten varmistetaan avointen oppimateriaalien laadukkuus ja kannustetaan niiden tekemiseen?
Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän alaisuudessa toimiva Avointen oppimateriaalien kuratointiryhmä järjesti 11.4. Tieteiden talolla tapahtuman Avoimet oppimateriaalit muutosagentteina. Tilaisuudessa kuultiin viimeisimpiä uutisia esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastosta sekä avoimuuden näkymisestä Digivisio 2030 -hankkeessa ja erityisesti Opin.fi-palvelussa. Myös avointen oppimateriaalien suhdetta generatiivisen tekoälyn kehitykseen sivuttiin.
Laatua avoimiin oppimateriaaleihin
Tapahtuman keskiöön nousi kysymys avointen oppimateriaalien laadunvarmistamisesta. Kun avoimia oppimateriaaleja tehdään koko ajan lisää ja erilaisia avointen oppimateraalien alustojakin on monia, oppijoilla ja opettajilla on vaikeuksia valikoida parhaiten heidän tarpeitaan vastaavat oppimateriaalit kaikkien joukosta.
Tutkimusjulkaisujen kohdalla laadunvarmistuksen takeena on perinteisesti käytetty toimituskuntia sekä vertaisarviointia. Toimituskuntia on jonkin verran hyödynnettykin avointen oppimateriaalien tekemisessä, mutta tämä keino soveltuu lähinnä isompiin avointen oppimateriaalien hankkeisiin, joissa toimituskuntatyö pystytään erikseen resursoimaan.
Entäpä vertaisarviointi?
Avointen oppimateriaalien arvioinnille on periaatteessa mahdollisuus esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi). Avointen oppimateriaalien arviointia auttamaan on lisäksi työstetty Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiossa kansalliset laatukriteerit. Laadunvarmistuksen kannalta ongelmana kuitenkin on se, että aoe.fi:ssä arvioija voi olla kuka tahansa eikä välttämättä aiheesta tietävä vertaisarvioija.
Käytännössä korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön tutkijat ja opettajat eivät juuri lainkaan vertaisarvioi avoimia oppimateriaaleja. Osasyynä luultavimmin on, että koko avointen oppimateriaalien käsite ja sellaiset keskeiset alustat kuin aoe.fi eivät ole vielä kovin hyvin tunnettuja tutkijoiden ja opettajien keskuudessa.
Keskeinen kannuste avointen oppimateriaalien vertaisarviointiin ja niiden tekemiseenkin olisi näiden ansioiden näkyminen tutkijoiden ja opettajien meritoitumisessa ja arvioinnissa. Tämän edellytyksenä on, että tiedot korkeakoulutasolla tehdyistä avoimista oppimateriaaleista sekä niihin liittyvistä aktiviteeteista siirtyisivät vaivattomasti meritoitumisessa ja arvioinnissa keskeisiin tietojärjestelmiin.
Organisaatioista yhteisöihin
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, mitkä tahot olisivat luontevia organisoimaan avointen oppimateriaalien vertaisarviointia. Vahvasti esiin nousi ajatus, että korkeakoulujen ja muiden isojen organisaatioiden sijaan vertaisarvioinnin järjestäminen voisi olla tieteenalojen ympärille muodostuneiden yhteisöiden, esimerkiksi tieteellisten seurojen asia.
Avointen oppimateriaalien julkaisemisen katsottiin myös olevan yksi tapa, jolla tieteelliset seurat ja muut tutkijoiden ja opettajien yhteisöt voivat vahvistaa oman toimintansa edellytyksiä. Esimerkiksi joidenkin seurojen avoimesti julkaisemat esitelmätallenteet ovat toimineet hyvänä kanavana uusien jäsenten houkuttelemiseksi seuran toimintaan.
Kuva: Aditya Sethia, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
