Avointa tiedettä tuetaan vahvasti myös tutkimuslaitoksissa

Yliopistojen ja korkeakoulujen lisäksi myös tutkimuslaitoksissa tuetaan vahvasti avointa tiedettä. Tutkimuslaitosten tietopalvelut ja erikoiskirjastot ovat tärkeässä roolissa avoimen tieteen edistämisessä. Avoimen tieteen tuki luodaan useiden toimijoiden yhteistyönä.

Vuoden 2020 lopulla tehtyyn kyselyyn avoimen tieteen tuesta saatiin vastauksia kymmenestä tutkimuslaitoksen tietopalvelusta. Tutkimuslaitoksiin lukeutuvat tässä Kansaneläkelaitos,  Luonnonvarakeskus,  Maanmittauslaitos, Ruokavirasto, Suomen Pankki, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Tekijänoikeuden erikoiskirjasto, Teknologian tutkimuskeskus  ja  Terveyden  ja  hyvinvoinnin  laitos. Avoimen tieteen tukea tarjotaan varsin laajasti ja toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia. Tyypillisesti avoimen tieteen tuki kohdistuu avoimeen julkaisemiseen, tutkimusaineistojen avaamiseen ja hallintaan sekä yleisesti avoimen tieteen tukemiseen.

Avoimen julkaisemisen tuki kattaa esimerkiksi FinElib-sopimusten hallinnoinnin, avointa julkaisemista koskevan neuvonnan, APC-maksuihin liittyvän tiedotuksen ja joissakin organisaatioissa myös APC-maksujen hallinnoinnin. Muita tyypillisiä tapoja tukea avointa julkaisemista ovat tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallentaminen sekä organisaation avoimen julkaisuarkiston hallinnointi. Tietopalvelut vastaavat usein myös organisaation julkaisutietojen siirtämisestä VIRTA-tiedonkeruuseen. Muita tapoja tukea avointa julkaisemista ovat esimerkiksi ns. saalistajajulkaisuja koskeva tiedotus ja niistä varoittaminen sekä opastus plagiointiin liittyvissä tarkastuksissa.  

Tutkimusaineistojen avoimuutta tuetaan tutkimuslaitosten tietopalveluissa lähinnä opastamalla ja kouluttamalla. Tähän tarvitaan asiantuntemusta avoimuuden vaatimuksista, kuten FAIR-periaatteista. Puolet kyselyyn vastanneista organisaatioista tarjosi tukea tutkimusaineistojen hallintasuunnitelmissa (DMP) ja kolmasosalla oli tarjolla myös DMP-koulutuksia. Lisäksi vastauksista ilmeni, että organisaatiokohtaisesti palveluihin saattoi kuulua myös erikoistuneempaa tukea, kuten yksilöivien tunnisteiden hallintaa, datan tai metadatan tallentamista, metatietotyöhön osallistumista ja näihin liittyvien järjestelmien kehittämistä.

Tiedottamista, neuvontaa ja vaikuttamista

Kyselyn avovastauksissa saatiin lisätietoa avoimen tieteen edistämisestä käytännössä. Toimintatapoja ovat etenkin tiedottaminen, neuvonta, aihepiirin seuranta sekä avoimen tieteen periaatteista muistuttaminen. Lisäksi vastauksissa mainittiin mm. keskusteluun osallistuminen ja tiedon välittäminen kohdennetusti tutkijoille ja tutkimuspäälliköille. Vaikuttaminen organisaation sisällä tuli myös esille vastauksissa:

• ”Olemme yhdessä tutkimusjulkaisujen tekijöiden kanssa pyrkineet tuomaan avoimen tieteen teemoja esille ja pyrkineet vaikuttamaan siihen, että tutkimuksessa linjattaisiin virallisestikin suhtautuminen avoimeen tieteeseen ja määriteltäisiin tähän liittyen myös vastuita.”

Avovastausten perusteella avoimen tieteen tukeen sisältyy vaihtelevasti myös osallistuminen FinELib-neuvotteluihin, APC-maksujen hallinnointi sekä organisaation tuottamien julkaisujen avaaminen kotisivuilla tai julkaisuarkistossa. Myös tutkijoiden pitäminen tietoisina avoimen julkaisemisen kiintiöistä ja alennuksista mainittiin vastauksissa. 

Aineistonhallinnan tukeen liittyvä aliresursointi ja kokonaisvaltaisen suunnittelun puute tuli ilmi avovastauksissa. Toisaalta yhdessä organisaatiossa oli perustettu erikseen aineistonhallinnan tuesta vastaavan datamanagerin tehtävä. Useassa vastauksessa todettiin, että aineistonhallintaa hoidetaan tietopalvelun ulkopuolella, organisaation muissa yksiköissä. Tietopalvelussa tehdään toisaalta yleisesti aihepiirin seurantaa ja tiedottamista.

Tutkimuslaitoksissa yleisempää avoimen tieteen edistämistä on ollut mm. TSV:n avoimen koordinaation työryhmiin osallistuminen. Yhdessä avovastauksessa nostettiin esiin myös laajempi vaikuttaminen kansallisesti ja kansainvälisesti:

• ”Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen tutkimuslaitosten näkökulmasta: lausunnot ja kommentit mm. Horizon EU -ohjelmaan, European Open Science Platformiin ja EOSC:iin sekä PSI-direktiivin kansalliseen implementointiin.”

Avoimen tieteen edistäminen vaatii resursseja

Kyselyn lopussa pyydettiin kertomaan näkemyksiä avoimen tieteen edistämisestä entistäkin paremmin. Vastauksissa esiintyi voimakas tarve lisäresursoinnille sekä organisaatioiden sisäiselle ja kollegiaalisissa verkostoissa tehtävälle yhteistyölle. Muutamia poimintoja vastauksista:

• ”Tarvitaan rahoitus, riittävät resurssit ja riittävä osaaminen. Tutkimuslaitosten erityistarpeet pitää huomioida; toiminta eroaa yliopistoista hyvin monella tapaa.”
• ”Minusta on todella tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä muiden organisaation datatoimijoiden kanssa, yksin ei pärjää.”
• ”Johtotasolle enemmän tietoa ja ymmärrystä avoimesta julkaisemisesta. Kirjastotädin huutelut eivät paljoa hetkauta.”
• “Yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Organisaation johtotason sitouttaminen on tärkeää, jotta saadaan riittävät resurssit avoimen tieteen edistämiseen.”
• “Hyvien käytäntöjen jakaminen verkostojen kautta, koulutukset. Rahoittajien vaatimukset ja kannustus.”

Kyselyn tuloksista voidaan mainita yhteenvetona, että tutkimuslaitoksissa tarjottava avoimen tieteen tuki ei kalpene yliopistoissa tarjotun rinnalla - tukea on tarjolla monipuolisesti. Siitä vastaavat pääosin tutkimuslaitosten tietopalveluiden asiantuntijat ja osittain tuki tuotetaan muissa yksiköissä. Avoimen tieteen toteuttaminen vaatii aina yhteistyötä ja monen tekijän yhteispeliä. Vastausten perusteella resursoinnin lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen nähtiin keskeisinä keinoina edistää ja parantaa avoimen tieteen tukea tutkimuslaitoksissa.

Lue aiheesta tarkemmin Signum-lehden artikkelista.

Teksti:

Katja Hilska-Keinänen (Suomen ympäristökeskuksen tietopalvelu, katja.hilska-keinanen@syke.fi)

Mika Holopainen (Helsingin yliopiston kirjasto, mika.holopainen@helsinki.fi)

Kuva: OpenClipart-Vectors / Pixabay