Kesäpäivien teemana olivat avoimuuden ja kestävyyden edistämisen väliset yhteydet. Niitä tarkasteltiin tieteen ja tutkimuksen lisäksi myös hallinnon ja yritysten näkökulmista.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivien puheenvuorojen yhdistäväksi tekijäksi nousivat yhteistyön ja yhteistoiminnan eri muodot avoimuuden edistäjinä. Monipaikkaisena hybridikonseptilla järjestettyä tilaisuutta seurasi yli 100 ihmistä.
Avoimuuden lumipalloeffekti
Vanhan sanonnan mukaan tieto lisää tuskaa. Avainpuheenvuorossa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pääjohtaja Leif Schulman antoi sanonnalle uuden muodon ”avoin tieto vähentää tuskaa”. Schulman puhui tieteen avoimuudesta kestävyysmurroksen edistäjänä. Kestävyysmurroksen ymmärryksen perustaksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja tutkittua tietoa.
Avoin tieto houkuttelee lisää tiedon käyttäjiä, jolloin tutkimuksellisten läpimurtojen todennäköisyys kasvaa, sekä erilaisia käyttäjiä, jolloin ymmärrys kasvaa. Kun tieto saatetaan yhteiseksi omaisuudeksi, osallisuus kasvaa. Osallisuuden vahvistuessa kestävyysmurroksen hyväksyminen helpottuu. Näin syntyy avoimuuden positiivinen kierre. Erityisen hyvin hyväksymistä edistää avoimen tiedon yhteistuotanto.
Lajihavaintojen keräämisen, koostamisen ja jakamisen palvelu Lajitietokeskus (laji.fi) on esimerkki onnistuneesta avoimuuden lumipalloefektistä. Datan avoimuus on lisännyt intoa tallentaa havaintoja palveluun. Schulman nosti esiin toimintakulttuurin muutoksen ensisijaisuuden avoimuutta edistävänä tekijänä – sen jälkeen kaikki muu on enää tekemistä. (Esityksen diat)
Tieteen tekemisen velvollisuus
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski kertoi hallinnon roolista kestävyyden edistäjänä sekä tiedon avoimuudesta hallinnon tukena. Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien muutosten hallinnan johtamisessa tietoa tarvitaan päätöksenteossa ja arvokehysten yhteensovittamisessa.
Damski nosti keskusteluun ilmastonmuutoksen tulkinnassa tärkeät pitkät aikasarjat, joiden kerääminen ja tallentaminen tuleville sukupolville on ylisukupolvinen velvollisuus.
Yhteiskehittämisellä kohti avoimempaa tutkimusyhteisöä
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtaja, Oulun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Taina Pihlajaniemi loi katsauksen suomalaisen avoimen tieteen työn historiaan sekä tulevaisuuteen kestävyyden tukena. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaatio tapahtuu suomalaisen tiedeyhteisön yhteiskehittämisenä.
Pihlajaniemi toi esiin myös avoimuuden tärkeänä kestävän kehityksen mahdollistajana sekä sitoutumisen avoimen tieteen linjauksiin yhtenä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta yliopistoissa edistävänä osatekijänä. (Esityksen diat)
Tutkimusta kansalaisten kanssa kansalaisille
Kommenttipuheenvuorossaan Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen totesi luontokadon ja ilmastonmuutoksen olevan vaikeita asioita, joissa tarvitaan usean tieteenalan yhteistyötä ja tiedon yhdistämistä. Avoin tiede edistää kestävää kehitystä sekä edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa.
Kestävyyden edistämisessä tarvitaan myös konsensusta asioiden tilasta yhteistä tulevaisuuden kehityksen luomiseksi. Tiedepaneelit ovat yksi esimerkki työstä konsensuksen mahdollistamiseksi, ne ylittävät sektorirajat, tuottavat synteesiä ja välittävät tietoa päätöksentekijöille.
Teksti: Marita Kari (AVOTT)
Kuva: Kuva: Kai Widell, muokkaus Anne Haapanen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
