OA-viikon pohdinta avoimesta julkaisemisesta jatkuu käytännön esimerkillä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kertoo avoimesta julkaisutoiminnastaan ja sen asettamista vaatimuksista.
Open Access Week, avoimen saatavuuden viikko, on kansainvälinen tapahtuma, jonka tavoitteena on edistää tutkitun tiedon avointa saatavuutta ja uudelleenkäyttöä. Vuoden 2021 teema on moninaisuus ja inklusiivisuus – tiedon avaamisen keskiössä on tasavertaisuus, ja se tulee huomioida avoimen tieteen rakenteissa aina infrastruktuureista hallintoon ja keskustelukulttuuriin.
Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on ollut esillä Suomessa jo pidemmän aikaa, ja työtä tehdään niin kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen avoimuuden kuin kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjauksen parissa. Kirjojen avoin julkaiseminen muodostaakin oman haasteiden ja mahdollisuuksien kokonaisuutensa.
SKS vie suomalaista tutkimusta maailmalle
Tänä vuonna 190 vuotta täyttävä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kuuluu Suomen vanhimpiin tieteellisiin seuroihin. Seuran tiedekustantamo julkaisee vertaisarvioitua tiedettä kirjallisuuden, kulttuurien tutkimuksen, historian ja suomen kielen alalta. Seura julkaisee myös tietokirjoja ja oppimateriaaleja omistamansa SKS Kirjat -kustannusosakeyhtiön kautta.
Studia Fennica -sarja, johon kuuluu alasarjoja humanistisilta tieteenaloilta, on ollut avoimesti saatavilla vuodesta 2016, ja vuodesta 2021 lähtien kaikki SKS:n julkaisemat tieteelliset monografiat julkaistaan avoimesti. SKS:n avoimiin aineistoihin kuuluvat myös erilaiset verkkoaineistot ja tietovarannot, kuten esimerkiksi Elias Lönnrotin kirjeenvaihto kommentaareineen, Avoin Kalevala, Suomen keskiajan käsikirjoitukset Codices Fennici ja Aleksis Kiven Lean kriittinen editio.
SKS on lähtenyt avoimen julkaisemisen tielle, koska seuralle on tärkeää, että suomalaisen humanistisen tutkimuksen tulokset leviävät mahdollisimman tehokkaasti ja löytävät lukijansa. SKS:n tehtävä on suomalaisen kirjallisuuden, perinteen, kulttuurin ja historian tunnetuksi tekeminen sekä sen tutkimuksen edistäminen, ja avoin julkaiseminen tukee tätä perusajatusta tehokkaasti – ja auttaa myös tutkijoita saamaan näkyvyyttä tutkimuksilleen. Esimerkiksi Studia Fennica -sarjaa, jonka alasarjoissa julkaistaan suomalaista humanistista tutkimusta englanniksi, luettiin 186:ssa maassa vuonna 2020. Avointa saatavuutta on hyvä seurata, jotta voidaan varmistaa, että siitä saadaan tavoiteltu hyöty.
Uusia ulottuvuuksia kustantajan rooliin
SKS kustantaa siis avoimia tiedekirjoja, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Alkuvaiheet ovat samat kuin kaikessa muussakin tieteellisessä julkaisemisessa: käsikirjoitus vertaisarvioidaan, toimitetaan ja käytetään kielenhuollossa, taitetaan sekä saatetaan julkaistavaan formaattiin. SKS:n avoimet tiedekirjat ovat saatavilla SKS:n omalla julkaisualustalla, joka on brittiläinen Ubiquity Partner Networkin ylläpitämä maksullinen palvelu. Julkaisualusta tarjoaa näyteikkunan, jonka kautta lukija voi ladata teoksen PDF- ja EPUB-tiedostoja itselleen, lukea teoksia EPUB-lukualustalla ja tehdä niihin muistiinpanoja hypothes.is-työkalun avulla.
Avoin julkaiseminen tuo uusia ulottuvuuksia kustantajan rooliin. Se, että teos on laitettu internetiin ilmaiseksi ladattavaksi ei vielä tarkoita, että se tavoittaa lukijansa. Kustantajan vastuulla on löytää teoksille välityskanavia ja varmistaa, että teokset myös löytyvät niistä. Tällaisia ovat erilaiset tietokannat ja online-kirjastot, kuten Open Access Publishing in European Networks (OAPEN), Directory of Open Access Books (DOAB) ja Bielefeld Academic Search Engine (BASE). Osassa käyttäjä voi ladata teoksen suoraan ja osassa tarjotaan metatietoja ja linkki kirjan laskeutumissivulle.
SKS:n avoimet julkaisut on lisensoitu CC BY NC ND -lisenssillä, eli Creative Commons -lisenssillä, joka sallii kopioinnin ja edelleen levittämisen missä tahansa välineessä ja muodossa. Lisenssi ei kuitenkaan salli kaupallista käyttöä, koska seuraa haluaa jakaa teokset mahdollisimman sallivalla lisenssillä, mutta ei kuitenkaan että muut toimijat painavat SKS:n avoimesti julkaistuista teoksista heikkolaatuisia kappaleita.
Avoin julkaiseminen edellyttää resursseja
Kun puhutaan avoimesta julkaisemisesta, on todettava, että käytännön toteutus edellyttää huomattavasti resursseja: kustannuksia syntyy käsikirjoituksen saattamisesta julkaisuvalmiiksi aina indeksointipalveluihin ja erilaisten järjestelmien ylläpitoon. Kuten TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki kirjoittaa, “[a]siantuntevasti toimitetut kokonaisuudet [...] ovat kirjoittajien, toimittajien ja mahdollisesti myös graafikoiden kanssa yhteistyössä hiottuja.” Pienemmille toimijoille tämän rahoittaminen voi olla hyvinkin suuri haaste.
SKS ei peri kirjoittajamaksuja, mutta jos taustalla on tutkimusrahoitus, jossa on varattu rahoitusta avoimeen julkaisemiseen, käytössä on 6 000 euron kirjankäsittelymaksu. Tämä ei kuitenkaan koskaan ole ehto julkaisemiselle – jos käsikirjoitus on hyväksytty ja läpikäynyt vertaisarvioinnit, se myös julkaistaan avoimesti.
Kaikki SKS:n avoimet kirjat ovat myös ostettavissa painettuna, mutta yleisesti ottaen painettujen kirjojen myynti on vähentynyt avoimen saatavuuden myötä. Avoin tiedekustantaminen on kallista ja tämä tiedostetaan SKS:ssa. Seura pitää kuitenkin sitä niin tärkeänä palveluna tiedekentälle, että se on valmis kantamaan julkaisemisesta syntyneet taloudelliset kulut.
Teksti: Niklas Alén, SKS; Hanna Lahdenperä, Avoimen tieteen sihteeristö
Kuva: Kimberly Farmer/Unsplash
Lue lisää
- Pekka Olsbo: Tieteellisten kirjojen avoimuudesta
- Puhutaan tiedejulkaisemisesta -sarja
- Sami Syrjämäki: Tiedekustantaminen on yksi tärkeimmistä tutkimusinfrastruktuureista
- Vastuullinen tiede -toimitus: Tieteelliset seurat tieteen edistäjinä
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
