Avoimuus ei ole lähdössä mihinkään

Avoin tiede on olennainen osa vastuullista tutkimusympäristöä. Tutkitun tiedon avaaminen ei kuitenkaan ole nopea tai yksinkertainen prosessi. Avoimuuden edistäminen edellyttää vahvaa arvopohjaa sekä kansainvälisesti yhtenäistä sääntelyä ja ohjeistusta. Tässä jutussa tarkastelemme niitä periaatteita ja rakenteita, jotka muodostavat perustan avoimuuden edistämiselle sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Avoimuus perusarvona ja -oikeutena

Avoimuus liittyy kiinteästi Euroopan unionin perusarvoihin, kuten vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Oikeus tutkitun tiedon saatavuuteen ja hyödyntämiseen on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (artikla 27(1)). Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen on vahvaa sitoutumista niiden edistämiseen käytännössä.

Avoimuus rakentamassa reilua ja yhdenvertaista yhteiskuntaa

Avoimuus on erityisen tärkeää julkisilla varoilla rahoitetun tutkimuksen kohdalla, sillä julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuotosten tulisi olla koko yhteiskunnan käytettävissä. 

Tutkitun tiedon avoimuus tekee siten yhteiskunnasta reilumman ja yhdenvertaisemman. Julkisin varoin tuotetun tiedon avoimuus on esimerkiksi avoimen datan direktiivissä (EU) 2019/1024 (10 artiklan 1. kohta) asetettu oletusarvoksi. Jos pääsyä halutaan rajata, siihen tulee aina olla erillinen perustelu. 

Tutkitun tiedon avoimuus lisää myös tasa-arvoista pääsyä tutkimustiedon äärelle. Kun tutkimus on avointa ja kaikkien saatavilla, tutkijat voivat hyödyntää uusinta tietoa sijainnistaan ja työnantajastaan riippumatta. Tämä edesauttaa yhdenvertaisempaa osallistumista tieteen eturintamaan ja tukee tieteen kehittymistä globaalisti. Tutkitun tiedon rajaaminen voi aiheuttaa myös suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia jos esimerkiksi viimeisin terveystieto ei ole päättäjien ja paikallisten tutkijoiden käytettävissä. 

Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhdenvertainen pääsy tutkittuun tietoon vähentää eriarvoisuutta ja yhteiskunnallista jakautumista. Tiedolla on valtaa, ja vallan tasapuolinen jakautuminen edistää vakaata ja demokraattista kehitystä.

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus tiedepoliittisena tavoitteena 

Avoimuus on keskiössä eurooppalaisessa tiedepoliittisessa keskustelussa. Eurooppalainen perusajatus tutkitusta tiedosta tiivistyy lauseeseen ‘niin avointa kuin mahdollista, niin rajoitettua kuin välttämätöntä’. Tämä periaate on mukana kaikessa eurooppalaisessa tiedettä ja tutkimusta käsittelevässä sääntelyssä . 

Yksi merkittävä uusi avaus avoimuuden merkityksestä liittyy eurooppalaisiin perusarvoihin ja -vapauksiin. Euroopan perusvapauksia on tähän asti tunnistettu neljä ja ne edistävät tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten liikkuvuutta. Lettan raportissa (2024) ehdotetaan viidettä vapautta – vapautta edistää tutkimusta, koulutusta ja innovaatiota Euroopan alueella. Lettan raportin mukaan viides vapaus korostaa avointa tiedettä, jonka avulla varmistetaan tutkimuksen saavutettavuus ja sujuva yhteistyö yli tieteenalojen, sektoreiden ja rajojen.

Avoin tiede vaikuttaa. Avaamalla tutkimustuotoksia, purkamalla siiloja sekä nopeuttamalla uusia innovaatioita annetaan tutkijoille mahdollisuuksia rakentaa toistensa työn pohjalta uutta entistä tehokkaammin. Avoimuuden edut tulivat näkyviksi esimerkiksi etsittäessä ratkaisuja korona-pandemiaan. Kriisin ratkaisua nopeutti laaja kansainvälinen yhteistyö, jossa avoimuudella oli keskeinen rooli. Tutkimuksen ja opetuksen vapauden edistymisen ytimessä on edelleen tarve vapaasti liikkuvalle tutkitulle tiedolle.

Avoimuus ei ole ehdotonta

Avoimuuskaan ei ole arvona ehdoton, ja avoimuuden rajoja pitää jatkuvasti tarkastella kriittisesti. Avoimuuteen on aina liittynyt ymmärrys, ettei kaikkea voi avata. Syitä avoimuuden rajoittamiseen löytyy tietosuojasta, turvallisuudesta tai taloudellisista intresseistä esimerkiksi patenttien kohdalla. 

Peruslähtökohta onkin ollut muistaa, että avoimuuden rinnalla kulkee tarve pohtia avoimuuden rajoja. Tällöin on oleellista ymmärtää riskit suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi turvallisuutta koskevissa suosituksissa on tänä vuonna korostettu avoimuutta rajaavien toimenpiteiden oikeasuhteisuutta. Näin avoimen tieteen rajoja arvioitaessa huomioidaan avoimuuden tärkeys unionin arvojen ja perusoikeuksien, akateemisen vapauden ja tutkimuksen integriteetin puolustamisessa ja edistämisessä. 

AVOTT edistämässä avoimuutta 

Avoimuuden saavuttaminen vaatii jatkuvaa työtä ja edistämistä. Suomessa avoimuuden edistämisessä on noudatetaan vahvasti yhdenvertaisuuden sekä yhteisöllisyyden periaatteita. AVOTT-yhteistyössä osallistumme vahvasti eurooppalaiseen ja laajempaan kansainväliseen keskusteluun avoimuuden edistämiseksi.  

AVOTT-koordinaatiossa tehtävämme on selkeä. Avoimuuden merkitys tutkimukselle itselleen sekä koko yhteiskunnalle on kirkas ja merkityksellinen. Työ avoimuuden edistämiseksi nojautuu vahvoihin perusarvoihin ja tiedepoliittiseen tahtotilaan. Yhdessä edistäen olemme vahvoja ja saamme paljon aikaan.

Teksti: Henriikka Mustajoki & muu AVOTT-sihteeristö

Kuva (maraton Brysselissä): Mārtiņš Zemlickis, Unsplash