Kansainvälinen kehitys avoimen tieteen seurannassa on vilkasta. EOSCin ja UNESCOn seurannat ovat meneillään, ja uusi OSMI-aloite kehittää seurannan yleisiä periaatteita globaalisti.
Avoimen tieteen seurantojen kansainvälinen kehitys vaikuttaa kansalliseen AVOTT-seurantaan seurantamallissa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Seurantamallissa nostetaan erityisesti esiin laaja avoimuuden seurantaindikaattoreiden kehitystyö eri Euroopan maissa sekä yhteiseurooppalaiset seuranta- ja arviointimallit.
EOSC:n (European Open Science Cloud) piirissä seurannan kehittäminen on konkretisoitunut EOSC Observatory -palvelussa, joka sisältää tietoa avoimen tieteen kehityksestä eurooppalaisten valtioiden tasolla. Portaalin tiedot kerätään samaan tapaan kuin Suomen AVOTT-seurannassa: suuri osa indikaattoreista saadaan kyselyllä, määrälliset indikaattorit haetaan maiden puolesta. Kysely toteutetaan vuosittain. Portaalista löytyvät tiedot vuosilta 2021–2023, vuoden 2024 tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä.
EOSCin kysely vaikuttaa AVOTT-seurantaan, joka sisältää EOSCin seurannan kysymykset joko pisteytettävinä indikaattoreina tai tiedonkeruuna. Näin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ei tarvitse vastata EOSCin seurantaan erikseen vaan Suomen vastauksissa hyödynnetään jo kerättyä AVOTT-seurannan dataa.
UNESCOn ensimmäisen avoimen tieteen seurannan tiedonkeruu toteutettiin loppuvuonna 2024 ja alkuvuonna 2025. Seuranta keskittyy UNESCOn avoimen tieteen suosituksen tavoitteiden edistymisen kartoittamiseen. Lisäksi se kokoaa ja jakaa avoimen tieteen hyviä käytäntöjä sekä tunnistaa suosituksen toteuttamiseen jäsenvaltioissa liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. AVOTT-seurannan tuloksia hyödynnettiin myös UNESCOn kyselyn vastauksissa.
OSMI kehittää kansainvälistä avoimen tieteen seurantaa
Mielenkiintoinen uusi globaali kehityshanke on Open Science Monitoring Initiative (OSMI). OSMIn missiona on kehittää yhtenäinen viitekehys avoimen tieteen seurannalle. OSMI pyrkii löytämään avoimen tieteen seurannalle yhteiset periaatteet, jotka tukevat monimuotoisuutta ja huomioivat paikalliset tarpeet, mutta ohjaavat kuitenkin toimintaa kohti yhteistä ja jaettua tavoitetta. OSMIn keskeisinä tavoitteina on edistää avoimen tieteen periaatteiden käyttöönottoa maailmanlaajuisesti, tarjota suosituksia niiden tekniselle toteutukselle sekä tukea eri sidosryhmiä avoimen tieteen käytäntöjen seurannassa.
OSMIssa työskentelee yli 150 jäsentä neljässä työryhmässä:
- Työryhmä 1: Avoimen tieteen seurannan tarpeiden määrittely
- Työryhmä 2: Avoimen tieteen seurannan nykytilan hahmottaminen
- Työryhmä 3: Avoimen tieteen seuranta tieteellisten sisällöntuottajien kanssa
- Työryhmä 4: Yhteiset resurssit ja infrastruktuuri tieteellisen julkaisutoiminnan analysointiin
Työryhmien tavoitteena on julkaista avoimen tieteen yhteiset periaatteet heinäkuussa 2025 ja niihin liittyvät tekniset määrittelyt talvella 2025. OSMIn edistymistä voi seurata tilaamalla uutiskirjeen tai seuraamalla sitä Mastodonissa ja LinkedInissä.
OSMIn käynnistivät Charité, Ranskan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ministeriö, Inria, PLOS ja UNESCO vuonna 2024. Työryhmien jäsenet ovat 42 eri maasta, kaikki maanosat ovat edustettuja.
Teksti: Marita Kari (Tieteellisten seurain valtuuskunta)
Kuva: Karolina Grabowska, Pixabay
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
