Laura Niemi, Jukka Rantasaari, Mari-Elisa Kuusniemi sekä Susanna Nykyri ovat aloittaneet työnsä asiantuntijaryhmien puheenjohtajia.
Monessa avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä vaihtuivat puheenjohtajat vuoden 2024 talvipäivillä joulukuussa. Laura Niemi (TY) on toimintakulttuurin asiantuntijaryhmän uusi puheenjohtaja, Jukka Rantasaari (TY) sekä Mari-Elisa Kuusniemi (HY) jakavat aineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajuuden. Avoimen julkaisemisen puheenjohtajana puolestaan on aloittanut Susanna Nykyri (TAU). Pyysimme uusia puheenjohtajia vastaamaan avoimen tieteen ystäväkirjaan.
Laura Niemi
Unelmoi yksi asia mitä avoin tiede on saanut aikaan vuonna 2035?
Ajattelen että avoin tiede ja tutkimuksen vaikuttavuus ovat saman kolikon eri puolia eli ilman toista ei ole toista. Uskon, että avoimella tieteellä on mahdollista saada aikaan paljon erilaisia vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Avoimen tieteen tulisi olla vastuullisen tutkimuksen keskiössä ja toivoisin, että vuonna 2035 tutkijoilla on mahdollisuuksia tehdä entistä laadukkaampaa, vastuullisempaa ja vaikuttavampaa tutkimusta avoimen tieteen ansiosta.
Mikä osa-alue tai teema avoimessa tieteessä inspiroi sinua erityisesti?
Avoin tiede on todella laaja kokonaisuus ja minua kiinnostaa erityisesti uudet ja nousevat avoimen tieteen käytänteet. On inspiroivaa nähdä, miten tiede ja tieteen tekeminen voi kehittyä ja miten uudenlaiset toimintatavat kietoutuvat osaksi vahvoja perinteitä.
Mitä aiot saada aikaan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana?
Toivon, että puheenjohtajana saan aikaan keskustelua erilaisista avoimen tieteen akateemisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja sen kautta pystyn lisäämään sekä omaa että muiden ymmärrystä siitä, millaisin keinoin avoimen tieteen tekemistä voidaan tulevaisuudessa tukea.
Jokerikysymys: Mitä uutta haluaisit oppia esim. kansalaisopistossa?
Pidän paljon maalaamisesta ja viime vuosina maalaaminen on jäänyt vähemmälle. Olen päättänyt, että tänä vuonna pidän taidepäiväkirjaa ja maalaan enemmän kuin viime vuonna. Tämän tavoitteen toteutumiseksi voisin hyvin osallistua taidekurssille oppimaan uusia maalaustekniikoita.
Jukka Rantasaari
Unelmoi yksi asia mitä avoin tiede on saanut aikaan vuonna 2035?
Tutkimusprosessilta ja sen aineistonhallinnalta edellytetään läpinäkyvyyttä: dokumentaatio ja metadata avattuna, mahdollisuuksien mukaan avoimesti jaettuna. Tälle on luotu myös toimiva kannustin/ansioitumismekanismi ja sitä tukevat palvelut ja intrastruktuuri. Tämän seurauksena repositorioiden ’tyhjät hyllyt’ ovat viimein alkaneet täyttyä hyvin dokumentoiduista, ja ahkerasti uudelleen käyttöön otetuista tutkimusaineistoista.
Mikä osa-alue tai teema avoimessa tieteessä inspiroi sinua erityisesti?
Tutkimuksen aineistonhallinta.
Mitä aiot saada aikaan puheenjohtajana?
Teen parhaani ja katson mihin se riittää.
Jokerikysymys: Mitä uutta haluaisit oppia esim. kansalaisopistossa?
Tekemään kaiken itse, puusta.
Mari-Elisa Kuusniemi (MEK)
Unelmoi yksi asia mitä avoin tiede on saanut aikaan vuonna 2035?
Jos avoin tiede onnistuu lisäämään tutkimuksen läpinäkyvyyttä, toivon sen lisänneen tai ainakin säilyttäneen ihmisten luottamusta tieteen tuottamaa tietoa kohtaan.
Mikä osa-alue tai teema avoimessa tieteessä inspiroi sinua erityisesti?
Luottamuksellisen tutkimusdatan jakamisen ja säilyttämisen teemat sekä tutkimusdatan ja -menetelmien dokumentoinnin kysymykset ovat mielenkiintoisia.
Mitä aiot saada aikaan puheenjohtajana?
Tavoitteena on saada aikaan asioita, jotka helpottavat tutkimuksen tekemistä ja tutkimuksen tukemista tutkimusorganisaatioissa. Toivon, että pystyn yhdessä puheenjohtajakollegani Jukan kanssa asettamaan realistisia tavoitteita, ottaen huomioon olemassa olevat resurssit. Kuten sen, että me kaikki asiantuntijat teemme tätä varsinaisen päivätyömme ohella.
Jokerikysymys: Mitä uutta haluaisit oppia esim. kansalaisopistossa?
Se voisi olla jotakin käsitöihin, askarteluun tai nukkekotiharrastukseeni liittyvää.
Susanna Nykyri
Unelmoi yksi asia mitä avoin tiede on saanut aikaan vuonna 2035?
Kansalaisilla on tasaveroinen pääsy tutkittuun tietoon. Tahtotila ja velvollisuuskin on julistettu jo aikoja sitten, mm. YK:n yleismaailmallisessa Ihmisoikeusjulistuksessa (1948), ei tosin avoimen tieteen termein. Ja kyllähän saavutettavan tiedon ja koulutuksen merkitys on ollut keskeinen teema jo antiikin ajoista lähtien. Tasaveroinen pääsy sisältää elimellisesti myös pitkäaikaissaatavuuden ja taloudellisen kestävyyden kehittämisen ja varmistamisen. Nyt sen tekninen valmius olisi jo toteutettavissa, mutta eettisellä puolella riittää haastetta. Kymmenessä vuodessa tämä unelma olisi periaatteessa toteutettavissa, jos asia otettaisiin kyllin laajasti ja systemaattisesti huomioon kehittämisessä ja rahoitusmalleissa. Tämä vahvistaisi myös tieteen tason ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvua ja sitä myötä koko planeettamme hyvinvointia. Esimerkiksi sodat, pandemiat ja luontokadot alleviivaavat kehittämisen kiireellisyyttä.
Mikä osa-alue tai teema avoimessa tieteessä inspiroi sinua erityisesti?
Tarvittava holistisuus on valtaisa haaste, mutta myös hyvin kiehtova kehittämiskohde. Tässä ajassa ennestäänkin tähdentyy avoimen tieteen eri osa-alueet läpileikkaava eettisyys ja taloudellinen kestävyys. Niiden kehittäminen on hetkellisesti investointi ja ponnistus, mutta niiden kestävä taloudellisuus ja vaikuttavuus realisoituvat varsin nopeasti, joten ei rahan eikä asenteenkaan pitäisi olla tässä este.
Mitä aiot saada aikaan puheenjohtajana?
Kaudella 2025-2026 julkaisemisen avoimuuden asiantuntijaryhmätyössä painottuu osalinjaustyö niin päivittämisen kuin puuttuvien luomisena. Linjaukset eivät saa jäädä juhlapuheiksi ja kiiltokuviksi, vaan samalla on pontevasti ja konkreettisesti edistettävä hienojen tavoitteiden toteutumista. Pyrin osaltani aktiivisesti vahvistamaan tarvittavaa laajaa vuoropuhelua ja jo tehdyn kehittämistyön hyödyntämistä myös osalinjausten jalkauttamisessa. Osana tätä haluan laajentaa julkaisemisen näkökulmaa myös tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin ja vastaavasti niiden roolia ns. perinteisessä julkaisemisessa. Siinä(kin) tarvitaan eri asiantuntijaryhmien välistä yhteistyötä.
Jokerikysymys: Mitä uutta haluaisit oppia esim. kansalaisopistossa?
Haaveenani on kehittyä maalla ja merellä suunnistamisessa. Ja hyvin pienen mutta tärkeän ryytimaan viljelijänä ulkosaaristossa. Ja luovassa kirjoittamisessa. Ja oppia kutomaan mattoja ja poppanaa sekä luomaan keramiikkaa. Ja paljon muuta, jossa kansalaisopiston tarjonnasta ammentaminen auttaisi! Uuden omaksumisen äärelle on erityisesti luotsattuna ja hyvässä seurassa onni ja ilo voida pysähtyä silloinkin, kun siitä ei ole hokannut haaveilla.
Näin pääset mukaan asiantuntija- ja työryhmiin
Yhteiskehittämiseen ja tutkimusyhteisön laajaan ja dialogiseen osallistumiseen perustuva koordinaatiomalli on tutkitun tiedon avoimuuden suomalainen erityispiirre, josta haluamme pitää kiinni. Noin neljänsadan avoimuuden kotimaisen asiantuntijan joukko on koordinaation ja avoimen tieteen kansallisen tason edistämisen sydän.
Asiantuntija- ja työryhmien jäsenenä kuulet, miten AVOTT-asiantuntijayhteisössä edistetään avointa tiedettä ja tutkimusta käytännössä. Erityisesti työryhmät ovat keskeisiä kohtaamispaikkoja vertaistuen ja oppimisen kannalta. Lisäksi pääset mukaan vaikuttamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten sisältöihin ja toimeenpanoon.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
