Vuoden 2019 tutkimusorganisaatioiden toimintakulttuurin avoimuuden selvityksen tavoitteena oli kartoittaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, tutkimusrahoittajien, ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien sekä tiedeyhteisöjen tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Samalla tunnistettiin esteitä, vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä sekä kehittämistä vaativia osa-alueita.
Tulokset ovat vaikuttavia. Yliopistoista yhdeksän on päässyt korkeimmalle kypsyystasolle, ja ammattikorkeakouluista seitsemän. Suomen Akatemia on myöskin tällä korkeimmalla kypsyystasolla. Nämä korkeimmalla tasolla olevat organisaatiot ovat jo varhain (aiempien selvitysten pohjalta) panostaneet avoimuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen.
Avoimen toimintakulttuurin maailma ei silti ole valmis: tutkijoiden kokemat esteet sekä yleensäkin tutkijoiden huomioiminen vaativat toimenpiteitä. Ratkaisu löytyy useimmiten tutkijan kotiorganisaatiosta ja sen ohjeista ja tukipalveluista. Yhteistyön vahvistaminen organisaatioiden ja yhteistyöverkostojen kesken auttaisi myös kansallista avoimen tieteen koordinaatiota keskittymään vaativassa tehtävässään kansallisen tason kysymyksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
- Selvitysraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8
Este- ja kehitystarvekyselyyn saaduista vastauksista ja ehdotuksista on koottu raportin lisäksi laajemmat, erilliset liitteet.
Lisätietoja:
Juha Haataja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sami Niinimäki, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjoittajat:
Pirjo-Leena Forsström, CSC: pirjo-leena.forsstrom@csc.fi (contact)
Erika Lilja, Turun yliopisto: Erika.lilja@utu.fi
Minna Ala-Mantila, CSC: minna.ala-mantila@csc.fi
