Liikutu tiedosta tapahtuman pääsessiossa 22.5.2018 pohdittiin yhdessä yhteiskehittämisen tavoitteita, esteitä ja niiden ratkaisuja.
Yhteiskehittäminen on tieteellisen tiedon tuottamista yhteistyössä tiedon käyttäjien kanssa. Keskustelu yhteiskehittämisen tavoitteita totesi, että sen suoraviivaiset tavoitteet on tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.
Ja toisaalta tunnistettiin, että yhteiskehittämisellä on usein myös epäsuoria tavoitteita. Yhteiskehittäminen antaa uudenlaisen mahdollisuuden yhdessä oppimiseen, tiedon jakamiseen sekä luottamuksen kasvattamiseen. Nämä taas tuottavat ymmärrystä, uutta tietoa sekä muutosta.
Siten yhteiskehittäminen on yksi tapa avata tutkimusta, sen tavoitteita, tekotapoja ja tuloksia. Yhteiskehittäminen antaa mahdollisuuden tehdä avointa tiedettä uudenlaisessa kontekstissa.
Mutta kuinka yhteiskehittäminen pääsee tavoitteisiinsa ja aidosti lisää tieteen avoimuutta? Onnistumisen ytimessä oli keskustelijoiden mielestä avoimuus määritellä tiedon tuottamisen rooleja uudella tavalla. Yhteiskehittäminen onnistuu parhaiten, kun jokaisen rooli on tärkeä ja yhdessä tekeminen lisää kaikkien osallistujien osaamista ja ymmärrystä. Tällöin yhteiskehittäminen voi tuottaa aidosti kiinnostavia uusia tutkimuskysymyksiä ja tutkimusasetelmia.
Keskustelussa nousi esiin myös yhteiskehittämisen haasteita. Tulisi aina pohtia onko yhteiskehittämisestä kussakin tilanteessa hyötyä, missä vaiheessa kannattaa käyttää yhteiskehittämistä ja miten yhteiskehittämisen tuotoksia lopulta käytetään. Pohdittiin myös kuka saa päättää ketkä osallistuvat yhteiskehittämiseen ja kuinka osallistutetaan erilaisia toimijoita.
Yhteiskehittäminen ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Avoimuuden määritelmiä pitää myös miettiä niin että tiede on aidosti avointa eikä vaan vähän laajempi, mutta yhä suljettu valikoitujen kerho.
Yhteiskehittämisen onnistumisen avaimiksi keskustelussa nousivat hyvä suunnittelu, kyky tunnistaa erilaisia tiedontuotannon tapoja sekä avoimet alustat työkaluina. Todettiin myös että hyviä esimerkkejä löytyy eli niitä kannattaa lukea oman kehittämisen tukena.
Keskustelupaneelissa istuivat Leena Wahlfors (UNIFI), Sanna Marttinen (Tulanet), Kaisa Korhonen-Kurki (HY) sekä Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto). Keskustelua johdatteli Lea Ryynänen-Karjalainen (TSV).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
