Miten avataan moninaisia ja epätavallisia tutkimusaineistoja, joilla on kansainvälistä merkitystä? Hanke löysi sille ratkaisuja.
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata hankkeen tarvoitteena oli tuoda tutkimusinstituutit avoimen tieteen, tutkimusaineistojen avaamisen ja aineistonhallinnan osaamisen eturintamaan. Hanketta oli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja siihen osallistuivat Suomen Rooman-, Ateenan-, Lähi-idän ja Japanin instituuttien yhteishanke.
Hankkeen kunnianhimoisia tavoitteita lähdettiin purkamaan tutkijoiden selvitystyöllä, jonka pohjalta laadittiin ohjeistus instituuttien tutkijoille ja tutkimushallintoon sekä suosituksia instituutteja ylläpitäville taustasäätiöille. Tietoa kerättiin myös instituuttien tutkimukseen liittyvillä pilottihankkeilla, joita toteutettiin kaikkiaan neljä.
Arkeologisten valokuvien tai monipuolisen antropologisen aineiston avaaminen vaatii innovatiivista ajattelua sekä yksityiskohtaista suunnittelua ja teknistä toteutusta. Hankkeen pilottiprojekteissa on toteutettu ratkaisuja erilaisten aineistojen avaamiseksi.
Hanke nostaa erityisesti esiin yksittäisen tutkijan näkökulman ja konkreettisten, matalan kynnyksen toimenpiteiden tarpeen tutkimuksen aikana. Hankkeen tulokset korostavat myös kansallisen, kaikille saatavilla olevan tutkimusinfrastruktuurin merkitystä avoimen tieteen toteutumiseksi.
Kolmivuotinen hanke on nyt loppusuoralla ja sen tulokset valmistuneet. Hankkeen keskeiset asiakirjat on julkaistu ja kaikkien saatavilla Zenodossa:
- Digitaalisen aineistonhallinnan käsikirja https://doi.org/10.5281/zenodo.4113900
- Toimintamalli digitaaliseen aineistonhallintaan https://doi.org/10.5281/zenodo.4113920
Tuloksia on esitelty loppuraportissa Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke 2018–2020, joka on luettavissa vapaasti osoitteessa https://doi.org/10.5281/zenodo.4323115.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
